Ero sivun ”Prekambri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: gl:Precámbrico |
|||
Rivi 49:
Kerrostumista päätellen maapallon keskilämpötila oli korkea prekambrin alussa, vaikka Aurinko oli teorioiden mukaan jopa 70% nykyistä himmeämpi. Tämän katsotaan johtuvan siitä, että ilmakehässä oli alkuaikoina runsaasti kasvihuonekaasuja kuten metaania. Alkuilmakehässä oli hiilidioksidia arviolta 80%, mutta jo 3500 miljoonaa vuotta sitten enää 20%, 2700 miljoonaa vuotta sitten 15%, 2000 miljoonaa vuotta sitten 8% ja 600 miljoonaa vuotta sitten 1%. Happea alkoi kertyä ilmakehään 2200-1850 miljoonaa vuotta sitten<ref>http://www.ima.umn.edu/talks/workshops/10-29-11-2.2001/kasting/kasting.pdf</ref>, jolloin sen määrä kasvoi nopeasti 15%:iin.
Prekambrikauden kerrostumissa huomataan voimakasta happi-18:n kulumista, joka viittaa myöhemmissä kerrostumissa korkeaan lämpötilaan.<ref name="geosc.psu">James F. Kasting & M. Tazewell Howard [http://www.geosc.psu.edu/~kasting/PersonalPage/Pdf/Phl_Trans_B%20(Kasting&Howard)_06.pdf Atmospheric composition and climate on the early Earth]</ref>
Lämpötila prekambrikaudella olisi tämän mukaan ollut kymmeniä asteita nykyistä korkeampi. Erään arvion mukaan Maan keskilämpötila oli 80 astetta 3,8 miljardia vuotta sitten, 40 astetta 3,0 miljardia vuotta sitten ja 20 astettta 2 miljardia eli 2000 miljoonaa vuotta sitten. Tämän jälkeen maan keskilämpötila on ollut aina alle 30 astetta.
Toiset tutkijat olettavat vanhojen kerrostumien köyhtyneen happi-18:sta jostain muusta syystä kuin kuumuudesta, ja että Maa olisi ollut viimeistään 3,3 miljardia vuotta sitten yhtä viileä kuin nyt, ja ensimmäinen jääkausijakso saattoi olla jo 2,9 miljoonaa vuotta sitten.<ref
Jotkut sanovat että alussa Maassa oli korkeapaineinen hiilidioksidi-ilmakehä, joka aiheutti n. 230 °C lämpötilan, mutta joka painoi veden kiehumispisteen niin korkeaksi, että vesi saattoi pysyä nesteenä hyvin kuumana.
| |||