Ero sivun ”Markkinat (tapahtuma)” versioiden välillä

Markkinoilla oli Euroopassa [[keskiaika|keskiajalta]] 1800-luvulle saakka keskeinen merkitys kaupankäynnissä ja niihin matkustettiin usein pitkänkin matkan päästä. Alkujaan ne pidettiin monilla paikkakunnilla paikallisen [[suojeluspyhimys|suojeluspyhimyksen]] juhlapäivän tai kirkon vihkimisen muistopäivän yhteydessä, usein sitä edeltävänä tai seuraavana päivänä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hoffman, Kai| Nimeke = K-kaupan historia| Suomentaja = | Vuosi = 1983| Luku = Markkinat: maaseudun tavaranvaihdon virallinen väylä| Sivu = 17-18|Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kauppiaitten kustannus Oy| Tunniste = ISBN 951-635-533-1| www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Kun [[teollistuminen|teollistumisen]] myötä vakituiset kauppaliikkeet tulivat yhä yleisemmiksi, markkinat menettivät kuitenkin aikaisemmin keskeisen merkityksensä ja niille jäi käytännössä vain perinteisen kansanjuhlan luonne. Varsinkin 1900-luvun alkupuolella ne monilla paikkakunnilla lakkautettiin kokonaan, mutta viime vuosikymmeninä niitä on yritetty elvyttää. Muutamat vanhat markkinat ovat erikoistuneet jonkin tietyn tavaralajin markkinoiksi, esimerkkinä Helsingissä 1700-luvulta saakka pidetyt syysmarkkinat, joista ovat saaneet alkunsa nykyiset [[silakkamarkkinatSilakkamarkkinat]].

Suomessa pidettiin aikoinaan kahdenlaisia markkinoita, yksityisiä ja vapaamarkkinoita. Kaupungeissa pidetyillä yksityisillä markkinoilla eivät muiden kaupunkien asukkaat saaneet harjoittaa kaupankäyntiä, vapaamarkkinoilla kaupankäynti oli vapaata.<ref>Hoffman 1983, 17</ref> Yksityiset markkinat lakkautettiin vuonna [[1788]], vapaamarkkinoitaja muuttuivat käytännössä sitävapaamarkkinoiksi. vastoinVapaamarkkinoita pidetään edelleen.<ref>Otavan suuri ensyklopedia, 6. osa (malaijit-oppiminen), art. Markkinat, Otava 1979, ISBN 951-1-05122-9</ref>