Ero sivun ”Kaukasidinen rotu” versioiden välillä

[[Image:Europaeid_types.jpg|thumbnail|Europideiksi luokiteltuja ihmisiä teoksesta ''Meyers Blitz-Lexikon'' vuodelta 1932.]]

 

{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=6. Names and Labels: Social, Racial, and Ethnic Terms § 15. Caucasoid | Ajankohta= | Osoite=http://www.bartleby.com/64/C006/015.html | Julkaisija=The American Heritage® Book of English Usage. | Luettu=9.5. 2007 | Kieli= {{en}} }}<br/>

 

Jotkut tiedeyhteisön jäsenet katsovat rotujaottelun edelleen hyödylliseksi. Muun muassa filosofi [[Michael Levin]] on esittänyt, että rotu on yhä edelleen hyödyllinen käsite ja rotukäsitteen kritiikkiä motivoivat enemmän poliittiset kuin tieteelliset syyt.<ref name="levin">{{Lehtiviite | Tekijä=Michael Levin | Otsikko=[http://www.behavior.org/journals_BP/2002/Levin.pdf The Race Concept: A Defense] | Julkaisu=Behavior and Philosophy | Vuosi=2002 | Numero=30 | Sivut=21-46}}</ref> Vuonna 1996 eräässä yhdysvaltalaisessa tieteellisessä julkaisussa mongoloidin, negroidin ja europidin kaltaisia käsitteitä käytti yli neljäsosa artikkeleista, joskin niiden esiintyvyys oli laskenut koko 1900-luvun ajan.<ref>Leonard Lieberman, Rodney C. Kirk, and Alice Littlefield, ”Perishing Paradigm: Race—1931-99”, ''American Anthropologist'' 105, no. 1 (2003): 110-13. A following article in the same issue, by Mat Cartmill and Kaye Brown, questions the precise rate of decline, but agrees that the Negroid/Caucasoid/Mongoloid paradigm has fallen into near-total disfavor.</ref> Vuonna 1985 tehdyn mielipidemittauksen mukaan ihmisrotujen olemassaoloon uskoi yli puolet biologeista, kehityspsykologeista ja fyysisistä antropologeista <ref name="Lieberman">{{Lehtiviite | Tekijä=Lieberman, Hampton, Littlefield, and Hallead | Otsikko=[http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/abstract/112759433/ABSTRACT Race in Biology and Anthropology: A Study of College Texts and Professors]| Julkaisu=Journal of Research in Science Teaching | Vuosi=1992 | Numero=29 | Sivut= 301-321}}</ref> Vuonna 1999 uusitussa kyselyssä fyysistä antropologeista enää 31&nbsp;% ja kulttuuriantropologeista 20&nbsp;% uskoi rotuihin biologisena käsitteenä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=How “Caucasoids”Got Such Big Crania and Why They Shrank | Ajankohta=February 2001 | Osoite=http://www.ssc.uwo.ca/psychology/faculty/rushtonpdfs/Lieberman2001CA.pdf | Julkaisija=Current Anthropology Volume 42, Number 1 | Luettu= | Kieli= {{en}} }}</ref>

 

 

[[Francis Galton]]in teosten, erityisesti kirjan ''The Comparative Worth of Different Races'' (1869), pohjalta syntyi 1800-luvun loppupuolella [[Eugeniikka|eugeniikan]] tai "tieteellisen [[rasismi]]n" tutkimusala. Galton asetti eri rodut älyykyysasteikolle, jonka toisessa ääripäässä sijaitsivat ateenalaiset ja heidän alapuolellaan laskevassa järjestyksessä englantilaiset, skotlantilaiset ja pohjoisenglantilaiset. Brittien alapuolella olivat afrikkalaiset, ja alimpana luokittelussa olivat Australian aboriginaalit.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Nature vs Nurture in Intelligence | Ajankohta=10 Apr 2005 | Osoite=http://www.wilderdom.com/personality/L4-1IntelligenceNatureVsNurture.html | Julkaisija= | Luettu=7.3. 2007 | Kieli= {{en}} }}'' "Galton was convinced that "intelligence must be bred, not trained". Such arguments have had massive social consequences and have been used to support apartheid policies, sterilization programs, and other acts of withholding basic human rights from minority groups."''</ref>