Ero sivun ”Immuniteetti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Neutraalimpaa ilmaisua... |
p Käyttäjän 195.156.139.5 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 85.157.103.78 tekemään versioon. |
||
Rivi 3:
Immuniteetin ensimmäinen puolustuslinja [[mikrobi|mikrobeja]] vastaan on elimistön [[epiteelipinta|epiteelipinnat]], kuten [[iho]] ja ruoansulatuskanavan epiteeli.
Luontainen immuniteetti (englanniksi ''innate immunity'') tunnistaa ja tuhoaa mikrobeja. Luontainen immuniteetti toimii tiettyjen solureseptorien avulla, jotka tunnistavat mikrobien rakenteita ja aktivoivat solut, jotka ovat kontaktissa mikrobien kanssa.
Adaptiivinen immuniteetti on evoluution uudempi keksintö. Se perustuu [[T-solu|T]]- ja [[B-solu]]ihin, joilla on erityiset, spesifiset reseptorit mikrobeja vastaan. B-solujen reseptori on immunoglobuliini M ([[IgM]]) ja T-solujen reseptoria kutsutaan T-solureseptoriksi. Molemmat sijaitsevat solun pinnalla, ja kullakin yksittäisellä solulla on vain yksi reseptorityyppi. Adaptiivisen immuniteetin kauneus piilee siinä, että T- ja B-solujen solunkehityksen aikana kussakin solussa reseptoria koodittava geeni käy läpi satunnaisen geneettisen rekombinaation, joka saa aikaan sen että reseptoreita voi olla miljardeja erilaisia. Täten elimistössä tuotetaan jatkuvasti miljardeja spesifisiä T- ja B-soluja, joilla kullakin on oma spesifinen reseptorinsa, eli kukin solu tunnistaa tietyn mikrobin tai muun [[antigeeni]]n.
| |||