Ero sivun ”Immuniteetti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Neutraalimpaa ilmaisua...
Rivi 3:
Immuniteetin ensimmäinen puolustuslinja [[mikrobi|mikrobeja]] vastaan on elimistön [[epiteelipinta|epiteelipinnat]], kuten [[iho]] ja ruoansulatuskanavan epiteeli.
 
Luontainen immuniteetti (englanniksi ''innate immunity'') tunnistaa ja tuhoaa mikrobeja. Luontainen immuniteetti toimii tiettyjen solureseptorien avulla, jotka tunnistavat mikrobien rakenteita ja aktivoivat solut, jotka ovat kontaktissa mikrobien kanssa. Luontainen[[evoluutio|Evolutionistit]] immuniteettiuskovat onimmuniteetin ilmeisestiolevan [[evoluutio|evoluution]]n vanha keksintö, mutta. silläImmuniteetilla on erinomaisen tärkeä rooli [[immuunivaste]]en säätelyssä. Luontaisen immuniteetin [[solu]]t (esimerkiksi makrofaagit) eivät tunnista kaikkia mikrobeja eivätkä kykene muodostamaan ns. muistisoluja.
 
Adaptiivinen immuniteetti on evoluution uudempi keksintö. Se perustuu [[T-solu|T]]- ja [[B-solu]]ihin, joilla on erityiset, spesifiset reseptorit mikrobeja vastaan. B-solujen reseptori on immunoglobuliini M ([[IgM]]) ja T-solujen reseptoria kutsutaan T-solureseptoriksi. Molemmat sijaitsevat solun pinnalla, ja kullakin yksittäisellä solulla on vain yksi reseptorityyppi. Adaptiivisen immuniteetin kauneus piilee siinä, että T- ja B-solujen solunkehityksen aikana kussakin solussa reseptoria koodittava geeni käy läpi satunnaisen geneettisen rekombinaation, joka saa aikaan sen että reseptoreita voi olla miljardeja erilaisia. Täten elimistössä tuotetaan jatkuvasti miljardeja spesifisiä T- ja B-soluja, joilla kullakin on oma spesifinen reseptorinsa, eli kukin solu tunnistaa tietyn mikrobin tai muun [[antigeeni]]n.