Ero sivun ”Orokin kieli” versioiden välillä

4 293 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
Aiheena oli ehkä orochenin eli oroqenin kieli, mutta nimi, tiedot ja iw-linkit oli väärin. Nyt aiheena on orokki.
(Aiheena oli ehkä orochenin eli oroqenin kieli, mutta nimi, tiedot ja iw-linkit oli väärin. Nyt aiheena on orokki.)
'''Orokin kieli''' eli '''orokki'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 1999 | Sivu = 147 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref> on [[Venäjä]]llä [[Sahalin]]in saarella asuvien [[orokit|orokkien]] puhuma [[tunguusikielet|tunguusilainen kieli]]. Nimitys ''orok'' perustuu ilmeisesti poroa tarkoittavaan sanaan ''oron''. Sitä ei tule sekoittaa [[orotšit|orotšeihin]] tai [[orotšenit|orotšeneihin]], joista jälkimmäinen on tarkoittanut kaikkia poronhoitoa harjoittavia [[tunguusit|tunguuseja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2001 | Sivu = 415 | Tunniste = ISBN 5-02-01168-2}}</ref> Nykyisin kansan ja kielen nimitykseksi on vakiintumassa '''ulta'''.
{{Kieli|
| nimi = Orokki
| muu =
| oma =
| eng = Oroque
| fra =
| glu = beebel
| alue = [[Sisä-Mongolia]] ja [[Heilongjiang]]
| vir =
| määrä = 8 196
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| kunta = [[altailaiset kielet]]
| ryhmä = [[tunguusikielet]]<br />kaakkoiset tunguusikielet<br />Naanai-ryhmä
| abc =
| huolto =
| iso1 =
| iso2 =
| sil =
}}
 
==Levinneisyys ja puhujamäärä==
'''Orokin kieli''' kuuluu [[Altailaiset kielet|altailaisen kielikunnan]] [[tunguusikielet|tunguusikielten]] kaakkoiseen ryhmään. Orokin kieltä puhuvat Pohjois-[[Kiina]]ssa asuvat [[orokit]]. Orokin puhujia oli vuoden [[2000]] laskennan mukaansa 8&nbsp;196, joista 44,5 % [[Sisä-Mongolia]]ssa ja 51,5 % [[Heilongjiang]]in provinssissa.
Orokit asuvat [[Sahalinin alue]]en [[Poronaiskin piiri|Poronaiskin]] ja [[Noglikin piiri|Noglikin]] piireissä. Pieni, kooltaan tuntematon ryhmä asuu [[Hokkaido]]n saarella [[Japani]]ssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2001 | Sivu = 374 | Tunniste = ISBN 5-02-01168-2}}</ref>
 
Vuoden 1989 väestönlaskennassa osa Venäjän orokeista luettiin virheellisesti orotšeiksi. Tarkennettujen tietojen mukaan orokkeja oli 391 henkeä ja orokin kielen puhujia 130.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 407, 417 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
Venäjän vuoden 2002 väestölaskennassa orokit rekisteröitiin nimellä ''ulta''. Ultia eli orokkeja laskettiin olevan 346 henkeä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja ultan kielen puhujia 64.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Tarkempi tilasto osoittaa, että Sahalinin 298 ultasta kaikki osaavat [[venäjän kieli|venäjää]], mutta vain 11 henkeä ilmoitti puhuvansa ultan kieltä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
==Historia ja murteet==
Orokki kuuluu tunguusikielten pohjoishaaran amurilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat [[ultšan kieli|ultša]] ja [[nanain kieli|nanai]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 415 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kieli jakautuu pohjois- ja etelämurteeseen. Pohjoisryhmä on osannut myös [[evenkin kieli|evenkiä]] ja eteläorokit [[japanin kieli|japania]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2001 | Sivu = 375 | Tunniste = ISBN 5-02-01168-2}}</ref>
 
==Kirjakieli==
Vuonna 2008 julkaistiin orokin aapinen. Kieltä opetetaan aineena yhdessä koulussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.1tv.ru/news/n120011 | Nimeke = Pervyi kanal: Na Sahaline izdan bukvar dlja odnogo iz samyh malotšislennyh severnyh narodov | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
==Nykytilanne==
1990-luvulla tehdyssä kartoituksessa löydettiin noin 20 äidinkielistä orokin puhujaa, 8 kaksikielistä ja 9 orokkia vain passiivisesti osaavaa henkilöä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Krasnaja kniga jazykov narodov Rossii: Entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1994 | Sivu = 44 | Tunniste = ISBN 5-87444-018-6}}</ref>
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
* [http://lingsib.iea.ras.ru/en/languages/uilta.shtml Endangered Languages of Siberia: Uilta Language (Orok Language)] {{en}}
* [http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=oaa Ethnologue: Orok] {{en}}
 
==Katso myös==
* [[Orokit]]
 
{{tynkä/Kieli}}
{{tunguusikielet}}
 
[[Luokka:Sahalinin alue]]
[[Luokka:Tunguusikielet]]
[[Luokka:KiinanVenäjän kielet]]
 
[[cv:Орок чĕлхи]]
[[de:Oroqen]]
[[en:OroqenOrok language]]
[[eseo:OroqenOroka lingvo]]
[[frja:Oroqenウィルタ語]]
[[ko:오로촌족윌타어]]
[[itno:OroqenOrokisk]]
[[ru:Орокский язык]]
[[nl:Oroqen]]
[[ja:オロチョン族]]
[[pl:Orocy]]
[[ru:Орочоны]]
[[ug:ئورۇنچون مىللىتى]]
[[zh:鄂伦春族]]
29 531

muokkausta