Ero sivun ”Makarios III” versioiden välillä

2 107 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
+pieni laajennus per guardian
p (Botti muokkasi: tr:III. Makarios)
(+pieni laajennus per guardian)
'''Makarios III''' ({{k-el|Μακάριος Γ}}, synt. Μιχαήλ Χριστοδούλου Μούσκος, ''Mihail Hristodulu Muskos'', [[13. elokuuta]] [[1913]] – [[3. elokuuta]] [[1977]]) oli [[Kyproksen ortodoksinen kirkko|Kyproksen ortodoksisen kirkon]] arkkipiispa 1950–1977 ja ensimmäinen [[Kyproksen tasavalta|Kyproksen tasavallan]] presidentti 1960–1977.
 
Makarios oli jo vuodesta 1950 [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] kruununsiirtomaan kreikkalaisten henkinen johtaja, ja halusi maan liittämistä [[Kreikka]]an eli ''enosisista'' ja tuki vastarintaliike/terroristijärjestö EOKAa. Britannia oli haluton luopumaan päämajastaan itäisellä Välimerellä, mistävaikka syystäKreikka hänetvei Kyproksen kiistan 1954 YK:hon. Makarios karkotettiin 1956 maasta [[Seychellit|Seychelleille]]. PalattuaanVuoden hänetkuluttua valittiinMakarios itsenäistyneenvapautettiin ja hän matkusti Kreikkaan, koska ei saanut palata Kyprokselle. [[Konstantinos Karamanlis]]in johdolla ''enosis'' hylättiin Kyproksen ensimmäiseksiitsenäisyyden hyväksi, mistä neuvoteltiin Zürichin sopimus. Neuvotteluja jatkettiin Lontoossa. Britannia sai pitää kaksi sotilastukikohtaansa presidentiksisaarella.
Makariosin palattua Kyprokselle 1. maaliskuuta 1959 hänet otettiin Nikosiassa vastaan sankarina. Makariosia oli vastaanottamassa arviolta 2/3 saaren kreikkalaisväestöstä. Joulukuussa hänet valittiin itsenäistyneen Kyproksen ensimmäiseksi presidentiksi.
 
Politiikassaan Makarios suuntautui Kansainyhteisöön ja [[Sitoutumattomien maiden liike|Sitoutumattomien maiden liikkeeseen]]. Hänen osallistumisensa sitoutumattomien maiden kokoukseen [[Belgrad]]issa syyskuussa 1961 hermostutti sekä Lontoon että Washingtonin. Yhdysvalloissa Makariosia alettiin epäillä kommunistien sympatoijaksi ja tietyissä piireissä häntä nimitettiin "Välimeren Castroksi."
Yhdysvallat pelkäsi saaren jäävän Neuvostoliiton käsiin, jos britit vetäisivät joukkonsa kuten pääministeri [[Harold Wilson]] oli ehdottanut. Tämän vuoksi Yhdysvallat oli jo 1964 lähtien suunnitellut saaren jakoa ja pohjoisosan antamista Turkille<ref name="guardian">http://www.guardian.co.uk/world/2002/jan/16/qanda.cyprus </ref>.
 
Makarioksen presidenttikauden aikana väkivalta jatkui kreikkalaisten ja turkkilaisten välillä.
Vuonna 1963 Makarios ehdotti perustuslainmuutosta, joka poistaisi siitä Zürichissä ja Lontoossa määrätyt etniset kiintiöt. Hänen mukaansa tämä olisi tuonut yhteisöt lähemmäs toisiaan ja tehostanut hallinnon toimintaa. Turkkilaiset pitivät tätä asemansa heikentämisyrityksenä ja sen seurauksena puhkesi taisteluja. Britannian joukot jakoivat pääkaupungin aselepolinjalla ja vuonna 1964 saarelle sijoitettiin [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n rauhanturvaajia, ja sekä Kreikka että Turkki puuttuivat asiaan. [[Georgios Grivas]] perusti 1971 äärioikeistolaisen EOKA-B:n, joka tavoitteena oli murhata Makarios.
 
MakarioksenVuonna presidenttikauden aikana väkivalta kiihtyi kreikkalaisten ja1974 [[turkki]]laisten välillä, [[YhdistyneetKreikan kansakunnat|YKsotilasjuntta]]:n rauhanturvaajistajärjesti huolimatta,Kyproksella javallankaappauksen sekäkreikkalaisten Kreikka että Turkki puuttuivatupseerien asiaanavulla. Makarioksen paetessa Kreikanpakeni upseerien vallankaappausta [[Lontoo]]seen,. Viisi päivää myöhemmin Turkki miehitti pohjoisosan saarta. Makarios palasi Kyprokselle Kreikan sotilasjuntan kaaduttua joulukuussa 1974.
 
Makarioksen presidenttikauden aikana väkivalta kiihtyi kreikkalaisten ja [[turkki]]laisten välillä, [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n rauhanturvaajista huolimatta, ja sekä Kreikka että Turkki puuttuivat asiaan. Makarioksen paetessa Kreikan upseerien vallankaappausta [[Lontoo]]seen, Turkki miehitti pohjoisosan saarta. Makarios palasi Kyprokselle Kreikan sotilasjuntan kaaduttua joulukuussa 1974.
Kyproksen tasavallan kaikkien kaupunkien pääkatu on Makarios III Avenue, Kyproksen ensimmäisen presidentin mukaan.
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
{{Kyproksen presidentti}}
56 774

muokkausta