Ero sivun ”Kuusankosken–Voikan rautatie” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Lähteet: linkki vaihdettu |
→Utin–Haukkasuon rata: Track info & tidy-up |
||
Rivi 14:
===Utin–Haukkasuon rata===
Utin-Haukkasuon turverata oli osa Kuusankosken-Voikan rautatietä, vaikka näillä kahdella ei ollutkaan kapearaiteista ratayhteyttä ja näinollen muodosti aivan erillisen rataosuuden. Kalustoa kuljetettiin radan tarpeisiin VR:n kyydissä valtion leveäraiteisella radalla.
1920-luvulla rakennettu Utin–Haukkasuon metsä- ja turverata oli aivan erillinen, vaikka siellä oli vuoteen 1956 asti vuorollaan yksi KVR:n höyryvetureista, tavallisesti n:o 3 (Hudson 1318/1919, 0-6-0WT) joka oli höyryvetureista kevein. Veturi siirrettiin Kuusankoskelta Uttiin VR:n kyydillä ja takaisin se tuli yleensä konepajakorjausta varten. Koska liikennettä ei voinut kuitenkaan keskeyttää, niin mikäli korjaus osui pahimpaan aikaan, tilalle lähetettiin joku toinen pienemmistä vetureista. Viimeksi muuna kuin vakituisena siellä oli veturi n:o 1 (Tampella 166/1910, 0-6-0T), ja siellä se hylättiin vuonna 1954. ▼
====Alkuperäinen rata====
Kymi-yhtiön vuonna 1919 rakentama rata kulki Utin asemalta Haukkasuolle Sippolaan. Rata oli kapearaiteinen ja pituutta oli noin 7 km. (Radan raideleveys ei ole tiedossa). Vuodesta 1923 radalla alettiin kuljettamaan myös puuta VR:n rakennettua leveäraiteisen sivuraiteen Utin asemalle. Vuonna 1926 rata siirtyi metsäosaston hallintaan.
====Jatkettu rata====
Rataa jatkettiin 3,5 kilometrillä Kaihlasuolle vuonna 1928 ja myöhemmin vielä Heinojalle. Radan enimmäispituus oli 16 km. Rata purettiin pääosin vuonna 1941 ja loputkin 1940-luvun lopulla.
====Radan eri käyttötarkoitukset====
Rataa käytettiin turpeen ja tukkien kuljetusten lisäksi myös ''arvokuljetuksiin'' joista esimerkkeinä metsästys matkat, sekä Yksityismetsänhoitajayhdistyksen kesäretki vuonna 1929<ref>UPM, Kuusankosken keskusarkisto</ref>.
====Veturit====
▲
====Lopun ajat====
Kolmonen palasi vielä kahdeksi vuodeksi Haukkasuolle; sen kattila varastoitiin vuonna 1956 ja romutettiin hiukan myöhemmin.
| |||