'''Riehu''' on pieni [[kylä]] [[Vesilahti|Vesilahden]] kunnan eteläosassa [[Urjala]]n vastaisella rajalla. Riehun naapurikyliä ovat Vesilahden puolella [[Krääkkiö]] ja [[Onkemäki]] sekä Urjalan puolella [[Kehro]] ja [[Halkivaha]]. Riehun itäpuolella on pieni NyberbinkyläNyberginkylä, joka usein luetaan Riehun osaksi. Riehun kautta kulkee maantie Vesilahdelta Kehrolle. Riehun kohdalla maantiestä erkaneeerkanevat pikkutiet Krääkkiöön ja Jouttunkulman kautta Halkivahaan.
Kylän länsiosaan ulottuu [[Ameenjärvi|Ameenjärven]] itäpää ja kylän itäosassa on pieni Mustalammi. Ameenjärven laskujoki Kravinoja yhtyy Riehussa Jouttunkulmanojan kanssa Riehunojaksi. Kravinoja kaivettiin Ameenjärven laskujoeksi 1800-luvun lopulla, tätä ennen järvi laski hieman lännenpänä olevaa Myllyojaa pitkin Riehunojaan.<ref name="23. Riehu"/>
Rivi 7:
== Historia ==
Riehun alueella on liikkunut ihmisiä jo lähes 9 000 vuotta sitten. Vanhimpia merkkejä ihmisestä alueella ovat RiehuojanRiehunojan ja Ameenjärven rannoilta löydetyt kivikirveet, vasarakirveskauden aikainen hauta Pikku-Kiilon lähellä ja yksipuinen ruuhi Mustalammilta.<ref name="23. Riehu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.narva.sci.fi/kktie/riehu.html | Nimeke = Riehu | Tekijä = Punkari Yrjö | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21.9.2008 | Kieli = }}</ref> [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnan]] ja [[Häme]]en välistä rajaa ja samalla myös Vesilahden etelärajaa määritelleet Soidunkiven ja Kankurijärven rajamerkit tunnetaan jo 1400-luvulta.<ref name="23. Riehu"/>
Riehun alueen maat kuuluivat Vesilahden kirkonkylän, Järvenrannan ja Kaltsilan talollisille.<ref name="23. Riehu"/> Perimätiedon mukaan ensimmäinen kiinteä asumus alueella oli metsänvartijan perustama Riehun torppa.<ref name="23. Riehu"/> SuomenRuotsalaisten sotilastopografien tekemässä Kuninkaan kuninkaankartastossakartastossa 1700-luvulta on Riehun alueella peltojen ja niittyjen ympäröiminä jo useampiauseita asumuksia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Alanen Timo & Kepsu Saulo | Nimeke = Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805 | Vuosi = 1989 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura | Tunniste = ISBN 951-717-568-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
