Ero sivun ”Molekyyliorbitaaliteoria” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
luodaan |
KLS (keskustelu | muokkaukset) p Linkkejä |
||
Rivi 1:
'''Molekyyliorbitaaliteoria''' ('''MO-teoria''') on malli, joka selittää [[elektroni]]en käyttäytymistä [[molekyyli|molekyyleissä]] sallimalla niiden hajautumisen eli delokalisoitumisen koko molekyyliin. Mallissa molekyylin [[aaltofunktio]] <math>\phi(molekyyli)</math> rakennetaan siten, että se käsittää kaikki molekyylin [[atomiydin|atomiytimet]].
Molekyyliorbitaalin rakentaminen alkaa yleensä molekyyliin sitoutuvien atomien [[atomiorbitaali]]en yhdistämisellä ([[LCAO]], ''linear combination of atomic orbitals''). Kahden atomiorbitaalin yhdistymisen kannalta olennaista on niiden symmetria, peitto (overlap) ja energia. Yhdistämisen lopputuloksena saadaan sama- ja erivaiheisia [[molekyyliorbitaali|molekyyliorbitaaleja]]. Samavaiheiset orbitaalit ovat molekyyliä sitovia (''bonding'') ja erivaiheiset hajottavia (''antibonding''). Hajottavat orbitaalit ovat vastaavia sitovia orbitaaleja korkeammilla energiatasoilla. Syntyvien molekyyliorbitaalien lukumäärä on sama kuin sen atomien atomiorbitaalien lukumäärä.<ref name="Housecroft"> {{Kirjaviite | Tekijä = Catherine E. Housecroft <i>et al.</i> | Nimeke = Chemistry, 3rd edition| Vuosi = 2006 | Julkaisija = Pearson Education Limited| Tunniste = ISBN 0-13-127567-4| Viitattu = 24.6.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Elektronien sijoittuminen molekyyliorbitaaleille määrää molekyylin pysyvyyden. Sijoittuminen on [[Aufbau-periaate|aufbau-periaatteen]] mukaista, eli elektronit asettuvat aina ensin matalaenergisimmille orbitaaleille. Sitoville orbitaaleille asettuvat elektronit sitovat molekyyliä, hajottaville asettuvat hajottavat. Molekyylin muodostumisen kannalta on välttämätöntä, että sitovia elektroneja on enemmän kuin hajottavia. Kaksiatomisessa molekyylissä ydinten välistä [[kovalenttinen sidos|kovalenttista vuorovaikutusta]] voidaan kuvata [[sidoskertaluku|sidoskertaluvulla]], joka määritellään
:<math> BO=\frac{1}{2}\times (\text{sitovat elektronit -- hajottavat elektronit})</math> .
Sidoskertaluku 1 tarkoittaa yksinkertaista kovalenttista sidosta, 2 kaksoissidosta ja 3 kolmoissidosta. Sidoskertaluku ei kuitenkaan ole kaikissa sidoksissa kokonaisluku. [[Sidosentalpia]] kasvaa sidoskertaluvun kasvaessa, eli korkea sidoskertaluku kuvaa vahvaa sidosta.
| |||