Ero sivun ”Kanoninen oikeus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 5:
== Katolinen kanoninen oikeus ==
[[Gratianus (munkki)|Gratianus]] kokosi ensimmäisen täydellisen kokoelman katolisen kirkon kanoneja ''Decretum Gratianin'' noin vuonna 1140. Kokoelma perustui aikaisempiin kokoelmiin, kirkolliskokousten päätöksiin, [[Roomalainen laki|roomalaiseen lakiin]] ja kirkkoisien teksteihin. Teos hyväksyttiin pian eurooppalaisissa oppilaitoksissa kanonisen oikeuden perusteokseksi, ja se oli roomalaiskatolisen kirkon kanoninen lakikirja vuoteen 1917.<ref name="gratianus">{{Verkkoviite | Tekijä= Anders Winroth| Nimeke=Domus Gratiani | Ajankohta= | Osoite=http://pantheon.yale.edu/~haw6/gratian.html | Luettu= 23.6.2009| Kieli= {{en}}}}</ref> Laajennettu ''Corpus juris canonici'' julkaistiin vuonna 1500. Vuonna 1917 julkaistiin uusi ''Codex juris canonici'' -kokoelma ja [[Vatikaanin toinen kirkolliskokous|Vatikaanin toisen konsiilin]] perustaman komission työn päätteeksi uusin kanonisen oikeuden kokoelma valmistui 1983.<ref name="brit"/>
[[Idän katoliset kirkot|Idän katolisilla kirkoilla]] on oma kanonisen lain kokoelmansa ''Sacri Canones'', jonka paavi [[Johannes Paavali II]] otti käyttöön vuonna 1991. Tämä kanonikokoelma poikkeaa katolisen kirkon yleisestä kanonisesta oikeudesta niiltä osin, kuin kirkkojen perinteet eroavat. Eroja on muun muassa terminologian, kirkon hierarkian ja sakramenttien toimittamisen alueilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.intratext.com/X/ENG1199.HTM | Nimeke = Code of canons of Oriental Churchs| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1992| Julkaisupaikka = | Julkaisija =IntraText| Viitattu = 24.6.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Sydänkeskiaika|Sydänkeskiajan]] katolien kirkko alkoi yhtenäistää oikeutta koko [[Eurooppa|Euroopassa]] ja kanoninen [[oikeustiede]] alkoi kehittyä omaksi [[yliopisto]]issa opetetuksi tieteenalakseen. [[Keskiaika]]a onkin perinteisesti pidetty [[Eurooppa|Euroopan]] yhteisen oikeuden synty- ja kulta-aikana. Tällöin katolisen kirkon kanoninen oikeus, jonka tärkeimpiä painopistealueita oli avioliitto-oikeus, levisi kaikkiin katolisiin maihin. Niissä se osaksi muovasi kotimaista oikeutta muun muassa yliopistokoulutuksen, kielen ja käsitteistön kautta, osaksi suoraan korvaten kotimaista oikeutta omilla oppirakenteillaan ja [[tuomioistuin]]laitoksellaan.
| |||