Ero sivun ”Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viittauksen korjaus
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Kunnon sotamies Švejk''' on [[Tšekki|tšekkiläisen]] [[Jaroslav Hašek]]in 1920-luvun alussa kirjoittaman keskeneräiseksi jääneen [[Satiiri|satiirisen]] [[romaani]]n sankari. Usein itse romaaniinkin viitataan lyhyesti sankarinsa nimellä, vaikka itse asiassa Josef Švejkin hahmo oli esiintynyt ensimmäisen kerran jo Hašekin vuonna [[1912]] julkaisemassa [[novelli]]ssa.
 
Hašek aloitti romaaninsa kirjoittamisen 1921. Hän kaavaili Švejkistä kuusiosaista tarinaa, mutta ehti saada valmiiksi vain neljä osaa ennen sairastumistaan ja kuolemaansa [[tuberkuloosi]]in 1923. Teos julkaistaan nykyään yhtenä niteenä. Teoksen alkuperäinen nimi kääntyisi suomeksi suoraan "Kunnon sotamies Švejkin kohtalot maailmansodan aikana" (''Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války''), mutta koska se käännettiin aikoinaan saksan kautta, opittiin teos tuntemaan Suomessa nimellä ''Kunnon sotamies Shvejkin seikkailut maailmansodassa'' (1932-1933). Kaikkiaan teos on ilmestynyt suomeksi moneen kertaan (tekijöinäkääntäjinä eri vuosikymmeninä [[Jalmari Virtanen]], [[Viljo Kajava]], Marja Helin, [[Tuure Lehén]]). Viimein vuonna [[1991]] ilmestyi [[Eero Balk]]in suoraan tšekin kielestä kääntämä ''Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa''.
 
Teoksesta tuli heti ilmestyttyään valtava menestys ja kuuluisuutta saavutti myös [[Josef Lada]]n tekemä kuvitus. Romaani herätti kuitenkin suuttumusta nuoren [[Tšekkoslovakia]]n valtion niissä piireissä, jotka olivat huolissaan tšekkien maineesta Euroopassa. Maanläheisen Švejkin pelättiin henkilöivän ulkomailla koko tšekkien kansan. Teoksen lukeminen kiellettiin [[Tšekkoslovakia]]n armeijassa [[1925]], puolankielinen käännös takavarikoitiin kaupoista [[1928]], Bulgaria kielsi teoksen [[1935]] ja sitä poltettiin kansallissosialistien kirjarovioilla [[Saksa]]ssa [[1933]]. Suomessa teos aiheutti 30-luvulla jumalanpilkkasyytteen, joka kuitenkin hylättiin.
Rivi 8:
Teoksen vaikutuksista huolestuneiden pelko ei ollut aivan aiheeton. Švejkistä tuli välitön maailmanmenestys. Se julkaistiin muutaman vuoden sisällä monella kielellä, nykyään käännöksiä on yli 60 kielelle. Švejk muodostui ensin kansalliseksi ja sitten kansainväliseksi symboliksi, ja nyt hänelle omistettuja kapakoita, puistonpenkkejä ja muistoesineitä on monissa Euroopan maissa. Maine levisi laajemmallekin. Amerikkalainen [[Joseph Heller]] on korostanut, että hänen suursuosioon noussut teoksensa [[Me sotasankarit]] (engl. Catch-22) sai innoituksensa juuri Švejkistä. Voidaanpa sanoa, että tämä historiallisen pikareskin ja siten [[Cervantes]]in ja [[Rabelais|Rabelais'n]] perinteeseen asettuva romaani tuli esikuvaksi kokonaiselle kirjallisuuden lajille.
 
Keskeneräiseksi jäänyt romaani on sitäkin merkillisempimerkittävämpi sen vuoksi, että sen ilmestyessä maailmansotaa ei ollut vielä juurikaan käsitelty kirjallisuudessa. Kaikkea tunteellisuutta välttävä ja suuret aatteet puhkaiseva Švejk on omalla tavallaan myös suuri sodanvastainen teos.
 
Maailmanlaajuisen suosionsa vuoksi teos on saanut useita jatkajia, sen nimeä on lainattu, se on filmatisoitu, ja sotamies Švejkistä on tullut muidenkin kirjailijoiden teoksissa kiertävä hahmo. Romaanista on runsaasti näyttämö- ja kuunnelmasovituksia sekä elokuvia, joista suuren suosion saavutti saksalainen versio, pääosassa [[Heinz Rühmann]]. Suomessa [[Veijo Meri]] on käsikirjoittanut teoksen näytelmäksi televisiolle. Pääosan esitti [[Matti Varjo]]. Teos on esitetty useasti myös radiossa, pääosassa [[Hannes Häyrinen]].
 
== Sisältö ==
Rivi 19 ⟶ 18:
Päähenkilö, kunnon sotamies Josef Švejk, on prahalainen koirien kaupustelija, jonka liiketoimintaidea on myydä sekarotuisia piskejä rotukoirina. Hän on viisaasti tyhmä mies, joka joutuu puhumalla vaikeuksiin ja puhumalla selviytyy niistä.
 
Romaanin tapahtumat lähtevät käyntiin, kun istuessaan oluella Švejk kommentoi [[Sarajevo]]ssa tapahtunutta arkkiherttua [[Frans Ferdinand]]in murhaa. Tuo kipinä sytytti ensimmäisen maailmansodan. Švejk on sekoittavinaan surmatun kahteen muuhun Ferdinandiin, joista toinen joi hiusvettä ja toinen söi koirankakkaa. Salaisen poliisin virkailija passittaa Švejkin vankilaan, josta hän joutuu mieli- ja sotilassairaalaan ja sitten juoponpalvelijaksi juopolle sotilaspappi Katzin palvelijaksiKatzille, joka häviää Švejkin korttipelissä yliluutnantti Lukašille. Yliluutnantti Lukáš on tšekkiläismielinen, sympaattinen upseeri ja parantumaton naistenmies. Švejkin kommellusten takia he joutuvat matkalle kohti rintamaa ja joukkoon liittyy mm. suursyömäri Baloun. Taisteluihin teoksessa ei milloinkaan ehditä. Siitä pitävät huolen byrokratia ja Švejk. Sen sijaan se on täynnä käsittämättömiä tilanteita ja ihmeellisiä henkilöhahmoja. [[Militarismi]]lle ja virkavaltaisuudelle nauretaan avoimesti. Militarismia pidetään teoksessa yleensäkin ihmisyyden vastaisena ilmiönä. Švejkin tavoitteena on vain selvitä hengissä, ja sodan jälkeen hän aikoo palata rauhassa prahalaiseen kantakapakkaansa [[U Kalicha]]an eli Pikariin.
 
{{Commons|The Good Soldier Švejk}}