Ero sivun ”The Jam” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p typo + defaultsort
Rivi 3:
==Yhtyeen vaiheet==
 
The Jam herätti henkiin 1960-luvun puolivälin brittiläisen [[mod]]tyylin, joka nousi nyt uudestaan katu-uskottavan nuorisomuodin ilmiöksi [[punk]]tyylin rinnalle. Myös The Jamin musiikissa oli selviä vaikutteita [[Small Faces]]in ja [[The Who]]n kaltaisilta modien suosikkiyhteiltäsuosikkiyhtyeiltä. Modien musiikkiin viittasivat myös [[soul (musiikki)|soul]]- ja [[ska]]vaikutteet. Merkittävä The Jamin esikuva oli myös [[The Kinks]], jolta Paul Weller omaksui tavan säveltää brittiläistä arkitodellisuutta kuvaavia lauluja. Voimakkaista 1960-lukuvaikutteistaan huolimatta The Jam kuitenkin edusti myös oman aikakautensa rocktyyliä kovanaamaisen imagonsa sekä vasemmistolaisesti kantaaottavien, usein synkkien ja väkivaltaisten laulujensa johdosta. Yhtyeen debyyttilevy ilmestyi "punkin kapinavuonna" [[1977]].
 
The Jamin levyistä varsinkin ''All Mod Cons'' ([[1978]]) ja ''Setting Sons'' ([[1979]]) saavuttivat sekä rockyleisön että arvostelijoiden suosion. Vuonna [[1980]] ilmestyneellä ''Sound Affects'' -levyllä oli mukana selviä [[dub]]- ja [[psykedeelinen rock|psykedelia]]vaikutteita. Yhtyeen suuri hitti "Going Underground" nousi kolmeksi viikoksi Ison-Britannian singlelistan ykkössijalle keväällä 1980. Vuonna [[1982]] julkaistiin yhtyeen viimeinen studioalbumi ''The Gift'', joka nousi suoraan Britannian albumilistan ykkössijalle. Albumin tunnetuinta antia lienee yhtyeen viimeinen suuri hitti "A Town Called Malice".
Rivi 29:
* http://www.thejam.org/
 
{{DEFAULTSORT:Jam, The}}
[[Luokka: Brittiläiset rockyhtyeet|Jam, The]]
 
{{Link FA|it}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/The_Jam