Ero sivun ”Ernesti Hentunen” versioiden välillä

'''Ernesti Hentunen''' (s.[[22. heinäkuuta]] [[1885]], [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] – [[3. marraskuuta]] [[1951]], [[Helsinki]]) oli suomalainen [[asianajaja]], lehdenkustantaja ja populistipoliitikko[[populisti]][[poliitikko]]. Vuosina 1944–1951 Hentunen johti [[Radikaalinen Kansanpuolue|Radikaalista Kansanpuoluetta]].

Hentunen pääsi ylioppilaaksi [[Helsingin Suomalainen Normaalilyseo|Helsingin Suomalaisesta Normaalilyseosta]] [[1906]] ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon [[1908]]. Hän suoritti myös oikeustutkinnon [[1915]]. Hentunen toimi uransa alkuvaiheissa ''Inkeri''-lehden toimittajana Pietarissa [[1908]]-[[1909]] sekä kielten opettajana [[Kristiinankaupunki|Kristiinankaupungissa]], [[Nurmes|Nurmeksessa]] ja [[Terijoki|Terijoella]] vuosien [[1909]]-[[1916]] välillä. Asianajajan ammattia Hentunen ryhtyi harjoittamaan [[1916]] suoritettuaan oikeustutkintonsa edellisenä vuonna. Hän oli myös vähäosaisten oikeusasiamiehenä Helsingissä.

Vuonna [[1918]] Hentunen joutui joksikin aikaa vankileirille kun häntä syytettiin yhteistyöstä punaisten kanssa. Hentusta ei lopulta tuomittu mutta tämä kokemus synnytti hänessä pysyvän kaunan Suomen vallanpitäjiä kohtaan.

[[1928]] Hentunen alkoi julkaista [[Totuuden torviTorvi]] lehteään-lehteä, jossa ensimmäistä kertaa Suomessa arvosteltiin julkisesti poliitikkoja, kansanedustajia ja virkamiehiä taitamattomuudesta, väärinkäytöksistä ja lehmänkaupoista. Hentunen tuomittiin lehdessä julkaistuista jutuista kahdesti vankeuteen ja lopulta hän poistui Suomesta [[1933]] ennen kuin hänen olisi pitänyt mennä jälleen istumaan toista saamansa vankeustuomiota.

Hentunen vietti suurimman osan seitsemästä maanpakolaisvuodestaan [[Baltia|Baltiassa]] ja [[Ranska|Ranskassa]]. [[Pariisi|Pariisissa]] hän toimi löytötavaratoimiston virkailijana ja sattui kerran ostamaan lunastamatta jääneiden löytötavaroiden huutokaupasta [[Sorbonnen yliopisto|Sorbonnen yliopiston]] professorin viitan. Palattuaan rikostensa vanhettua Suomeen [[1940]] [[Viro|Viron]]n kautta Hentunen esiintyikin sitten tätäesiintyi viittaa todisteena käyttäen professorina. jaHän kertoi väitelleensä [[Sorbonnen yliopistossayliopisto]]ssa tohtoriksi ja opettaneensa sitten siellä siviilioikeutta. Väitteiden todenperäisyyttä oli hankala varmistaa sodanjälkeisissä oloissa

Suomessa Hentunen perusti vuoden [[1941]] alussa [[Siirtoväen puolue|Siirtoväen puolueen]], jonka oli tarkoitus ajaa evakkoon joutuneen karjalaisen siirtoväenkarjalaisten asiaa. Viranomaiset epäilivät kuitenkin Hentusen toimivan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] hyväksi eikä puoluetta siksi hyväksytty puoluerekisteriinyhdistysrekisteriin. Lopullisesti puolueen toiminta kuihtui jatkosodan sytyttyä. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Hentunen ryhtyi maanpetoksesta syytettynä olleen kommunisti [[Aimo Rikka|Aimo Rikan]] puolustusasianajajaksi ja asetettiin tämän vuoksi [[kotiaresti|kotiarestiin]] [[1942]]. Hän pääsi arestista seuraavana vuonna luvattuaan pysyä erillään politiikasta.

Syksyllä [[1944]] Hentunen perusti [[Radikaalinen kansanpuolueKansanpuolue|Radikaalisen kansanpuolueenKansanpuolueen]], jonka ohjelmassa vaadittiin ankaria [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti|tuomioita sotasyyllisille]], yritysten [[sosialisointi|sosialisointia]], armahduksia sotilaskarkureille sekä kansantumioistuintenmuun perustamista.muassa kansantuomioistuinten Hentusenperustamista. puolueenPuolueen linja oli siis aluksi hyvin vasemmistolainen[[vasemmisto]]lainen mutta kun [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]] ei suostunut vaaliyhteistyöhönyhteistyöhön radikaalisen kansanpuolueen kanssa muuttui puolue kommunisminvastaiseksi.

Hentunen aloitti [[1945]] myös Totuuden Torven julkaisemisen uudelleen. Muita Hentusen julkaisemia lehtiä olivat ''Kovaääninen'', ''Minä ulvon'', ''Aika'', ''Minä huudan'' ja joululehti ''Orjan joulukellot''.

Radikaalisen kansanpuolueen toiminta oli vilkkainta vuosina [[1947]]-[[1948]]. Hentunen järjesti tällöin suuria puhetilaisuuksia Helsingin [[Rautatientori|Rautatientorilla]] ja [[Messuhalli|Messuhallissa]]. Maaliskuussa [[1948]] kommunistit keskeyttivät yhden tällaisen tilaisuuden, kun Hentunen oli puheessaan kritisoinut voimakkaasti juuri solmittua [[YYA-sopimus|YYA-sopimusta]]. Hentunen joutui [[1947]] muutamaksi kuukaudeksi turvasäilöön[[turvasäilö]]ön ja vuonna [[1949]] presidentti [[Juho Kusti Paasikivi|Paasikiven]] aloitteesta nostetussa oikeusjutussa hänet tuomittiin sakkoihin ''Totuuden Torvessa'' julkaistuista Neuvostoliittoa arvostelevista artikkeleista.

Suuresta kohusta huolimatta Radikaalisen kansanpuolueen menestys vaaleissa jäi vaatimattomaksi. Merkittävimmäksi vaalimenestykseksi jäi Hentusen itsensä valinta puolueen listoilta Helsingin kaupunginvaltuustoon [[1947Helsingin kaupunginvaltuusto]]on 1947; hän istui valtuustossa vuosina [[1948]]-[[1950]]. Kommunisteja lukuun ottamatta muut puolueet eivät suhtautuneet Hentuseen vakavasti. Hentusen YYA-sopimuksen arvostelun yhteydessä käyttämä termi "Kekkoslovakia" jäi kuitenkin elämään. Hentunen Hentusenoli puoluettaRadikaalisen kansanpuolueen puheenjohtajana kuolemaansa saakka ja puolue lopetti toimintansa hänen kuoltuaan. ''Totuuden torvi'' -lehteä julkaistiin pilalehtenä vielä Hentusen kuoleman jälkeenkin vuoteen 1958 saakka. Hentusen puoluetta ja Totuuden Torvi -lehteäänlehteä voi pitää edelläkävijänä 1960- ja 1970-lukujen [[Veikko Vennamo|Veikko Vennamon]] [[Suomen Maaseudun Puolue|SMP]]:n ja [[Urpo Lahtinen|Urpo Lahtisen]] [[Hymy (lehti)|Hymy]]-lehden edustamalle populismille, jotka menestyivät jo huomattavasti paremmin kuin edeltäjänsä.

[[Luokka{{DEFAULTSORT:Suomalaiset toimittajat|Hentunen, Ernesti]]}}