Ero sivun ”Logos” versioiden välillä

108 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
myös lehti
p (Botti lisäsi: uk:Логос)
(myös lehti)
{{Tämä artikkeli|käsittelee filosofian käsitettä, on myös [[Logos (lehti)|Logos]] on myös lehti}}
 
'''Logos''' ({{polytoninen|λόγος}}) on [[kreikan kieli|kreikan kielen]] sana, jolla on monia merkityksiä. Se voi tarkoittaa [[puhe]]tta, [[sana]]a, [[merkitys]]tä, [[ajattelu]]a, [[järki|järkeä]], [[periaate]]tta, [[normi|sääntö]]ä, suhdetta tai oppia. Oikeudellisessa yhteydessä sana tarkoittaa lakia. Kreikkalaisessa oikeusjärjestelmässä lakia ei nähty ainoastaan kirjoitettuna lakina, vaan laki oli osa tuomarin puhetta. Tämän vuoksi kreikan kielen lakia tarkoittava sana tarkoittaa myös järkevää ja mielekästä puhetta. Kreikan kielen sanan merkitystä on tulkittu eri tavoin [[uskonto|uskonnossa]], [[filosofia]]ssa, [[psykologia]]ssa ja [[retoriikka|retoriikassa]]. Sana [[logiikka]] on etymologisesti johdettu tästä kreikan kielen sanasta, samoin monien tieteenhaarojen nimissä esiintyvä sana ''logia''.
 
== Merkitys filosofiassa eri aikoina ==
 
Filosofiassa kreikan kielen sanaa ''logos'', on käytetty eri aikoina useissa erilaisissa merkityksissä. [[Herakleitos|Herakleitos Efesoslainen]] (535 – 475 eaa.) käytti kreikan sanaa kuvaamaan [[maailmankaikkeus|kaikkeuden]] perimmäistä alkusyytä. Herakleitos tarkoitti sanalla todellisuuden järjestävää periaatetta, joka hallitsee kaikkea ja luo kaiken yhteyden. Tässä yhteydessä sana tarkoittaa ennen kaikkea järkeä. Toinen merkitys, jossa Herakleitos käyttää sanaa, on luonnonlaki. Kreikkalaiset eivät erotelleet Herakleitoksen aikaan ihmisyhteisön lakeja ja luonnolakejaluonnonlakeja toisistaan. Tämän [[oikeus|oikeuskäsityksen]] mukaan, oikeus on yhteinen sekä ihmisille että luonnolle.
 
[[Sokrates|Sokrateen]], [[Platon]]in ja [[Aristoteles|Aristoteleen]] aikana kreikan kielen sanaa ''logos'', käytettiin kuvaamaan inhimillistä [[järki|järjenkäyttöä]]. Platonin mukaan todellisuus voidaan ymmärtää järjen avulla. Tämän vuoksi todellisuus on myös järjestynyt järjen periaatteiden mukaisesti.
Aristoteleen mukaan ihmiset voidaan vakuutta kolmella eri tavalla. Nämä ovat tunteisiin ''(pathos)'' vetoaminen, puhujan luonteeseen ''(ethos)'' vetoaminen ja puheen sisältöön sekä järkeen ''(logos)'' vetoaminen. Tässä Aristoteleen tekemässä erottelussa sanalla ''logos'' tarkoitetaan järkeä ja puheen sekä argumenttien sisältöä.
 
Nykyään retoriikassa käyetäänkäytetään edelleen Aristoteleen tekemää jaottelua. Järkeen vetoavien perustelujen alaan voidaan laskea kaikki puhujan käyttämä argumentaatio. Järkeen vetoavaksi perustelemiseksi voidaan laskea myös esimerkiksi matemaattiset mallit, mielipidetutkimukset ja muu tieteellinen tieto.
 
Retoriikassa, järkeen vetoavalla perustelemisella eli Logoksella, on monia etuja:
57 076

muokkausta