Ero sivun ”Eero A. Wuori” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Omq (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
petturikirja + malline |
||
Rivi 1:
{{Poliitikko
'''Eero Aarne Wuori''' ([[11. elokuuta]] [[1900]] [[Helsinki]] – [[12. syyskuuta]] [[1966]]) oli suomalainen journalisti ja poliitikko, [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen]] edustaja. Hänellä oli [[Paasikiven III hallitus|Paasikiven III hallituksessa]] neljä ministerinsalkkua: hän oli ministeri valtioneuvoston kansliassa 7.8.1945–29.9.1945, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 17.4.1945–29.9.1945 ja ministeri kansanhuoltoministeriössä sekä ministeri sosiaaliministeriössä 27.4.1945–29.9.1945.<ref>[http://valtioneuvosto.fi/hakemisto/ministerikortisto/kokoonpano.asp?hallitus=30.+Paasikivi+III Valtioneuvoston Ministerikortisto]</ref>▼
| poliitikon nimi = Eero A. Wuori
| kuva =
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[11. elokuuta]] [[1900]]
| syntymäpaikka = [[Helsinki]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|11|8|1900|12|9|1966}}
| kuolinpaikka =
| puolue = [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue]]
| entiset puolueet =
| asema =
| vaalipiiri =
| kotipaikka =
| kotisivu =
}}
▲'''Eero Aarne Wuori''' ([[11. elokuuta]] [[1900]] [[Helsinki]] – [[12. syyskuuta]] [[1966]]) oli suomalainen journalisti ja poliitikko, [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen]] edustaja. Hänellä oli [[Paasikiven III hallitus|Paasikiven III hallituksessa]] neljä ministerinsalkkua: hän oli ministeri valtioneuvoston kansliassa
Ennen ministeriksi tuloaan Wuori oli [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö|SAK:n]] puheenjohtaja [[1938]]–[[1945]].<ref>[http://netti.sak.fi/sak/tiedotteet/2000/t000814d.html Netti.sak] Luettu 11.2.2007</ref> SAK:n puheenjohtajana Wuori vaikutti keskeisesti niin sanottuun [[tammikuun kihlaus|tammikuun kihlaukseen]]. Ministerikausien jälkeen hän lähti diplomaattiuralle ja toimi suurlähettiläänä Lontoossa ja Moskovassa [[1955]]–[[1963]].<ref>[http://www.palkkatyolainen.fi/pt2000/p000905-h5.html Palkkatyöläinen.fi]Luettu 11.2.2007</ref> Tukholmasta palattuaan Wuori ehti vielä toimia tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkönä ennen tapaturmaista kuolemaansa.
Wuori osallistui koulupoikana Suomen sisällissotaan punaisten puolella huoltotehtävissä ja päätyi Pietariin, jossa oli perustamassa [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistista puoluetta]]. Wuori toimi puoluetehtävissä Suomessa ja Ruotsissa. Hän jäi kiinni ja sai sodan aikaisista ja SKP-toimistaan yhteensä kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen, jota suoritti Tammisaaren ja Turun vankiloissa. Hänet armahdettiin vuonna [[1925]], jolloin oli jo etääntynyt kommunisteista.<ref>Jukka Nevakivi, Linnasta linnaan, Eero A. Wuoren (1900–1966) poliittinen elämäkerta, Otava, 1992</ref>
Vuonna 2009 julkaistiin kirja ''Pettureita ja patriootteja'', jonka mukaan Wuori toimi [[jatkosota|jatkosodan]] ratkaisevissa vaiheissa [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] "vaikuttaja-asiamiehenä". Hän antoi [[hallitus|hallituksen]] ja [[eduskunta|eduskunnan]] sisäpiirin tietoja ja keskusteluita Neuvostoliitolle. Kirjan ovat kirjoittaneet professori [[Osmo Apunen]] ja tutkija [[Corinna Wolff]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Sota-ajan+hallituksen+sis%C3%A4piiril%C3%A4inen+vuoti+tietoja+Neuvostoliitolle/1135246914875 | Nimeke = Sota-ajan hallituksen sisäpiiriläinen vuoti tietoja Neuvostoliitolle | Tekijä = Unto Hämäläinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = | Julkaisupaikka = 16.6.2009 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
== Lähteet ==
| |||