Versio 10. kesäkuuta 2009 kello 00.05 muokkaa Vesteri (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 62 262 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 15. kesäkuuta 2009 kello 01.10 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 94 847 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 3: '''Tsasouna''' eli '''säässynä''' on [[Ortodoksinen kirkko\|ortodoksisesta]] [[rukoushuone]]esta [[Karjala\|Karjalassa]] käytetty termi. Tsasouna-sana tulee [[Venäjän kieli\|venäjän]] sanasta ''tšasovnja'' (часовня) ’[[kappeli]]’, joka edelleen juontuu sanasta ''tšas'' (час) ’tunti, hetki’, joka viittaa tsasounissa toimitettuihin noin tunnin pituisiin [[hetkipalvelus\|hetkipalveluksiin]]. Rukoushuonetta ei ole vihitty kirkoksi, eikä sen alttaripöydän alla ole [[Reliikki\|reliikkiä]] eli pyhäinjäännöstä. Hetkipalveluksen voi suorittaa maallikkokin papin puuttuessa, ja siksi tsasounia syntyi seurakuntien laitamille syrjäisten seutujen ortodoksisten asukkaitten käyttöön hetkipalveluksien pitopaikaksi. Tsasounia on sotien jälkeisinä vuosikymmeninä rakennettu eri puolille Suomea. Myös Venäjällä tsasounilla on ollut merkitystä harvaan asutuilla alueilla, kuten [[Arkangelin kuvernementti\|Arkangelin kuvernementeilla]] siksi, koska maallikkojen pitämät jumalanpalvelukset, joissa on saattanut olla myös ~~raamatun~~Raamatun lukua, tarjosivat mahdollisuuden poliittisista syistä Venäjän sydänalueilta poistuneille vähemmistöille keskushallinnon ohjaamasta papistosta riippumattomampaan hengenelämään. Tsasounat ovat perinteisesti puurakenteisia. Jos tällainen rakennus on tehty kivestä tai tiilestä, sitä sanotaan tavallisesti kappeliksi.

Ero sivun ”Tsasouna” versioiden välillä