Ero sivun ”Prekessio” versioiden välillä

398 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (typo)
[[Kuva:Earth precession.jpg|thumb| Maan akseli tekee prekessioliikettä kuin hyrrän akseli, koska Kuu ja Aurinko pyrkivät vetämään päiväntasaajan pullistumaa kiertoradan tason suuntaiseksi.]]
 
'''Prekessio''' (myös '''presessio''') tarkoittaa pyörimisakselin kiertymistä. JosPrekessoiva [[hyrrä]]nkapppale akselipyörii eioman oleakselinsa tarkkaanympäri pystysuorassa,ja se suorittaa prekessioliikettä. Senlisäksi akselin suunta muuttuu siten, että kaltevuuskulma pysyy vakiona mutta kaltevuussuunta kiertyy.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Young & Freedman| Nimeke = University Physics with Modern Physics, 11. painos| Kappale = 10.7| Sivu = 387| Selite = | Julkaisija = Pearson | Vuosi = 2004| Tunniste = ISBN 0-321-20469-7 | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Jos pyörivän [[hyrrä]]n akseli ei ole tarkkaan pystysuorassa, se suorittaa prekessioliikettä.
 
==Maan prekessio==
 
[[Tähtitiede|Tähtitieteessä]] prekessiolla tarkoitetaan [[Maa]]n tai muun taivaankappaleen akselin kaltevuussuunnan muuttumista pitkän ajan kuluessa. Koska Maa ei ole täysin pallomainen ja sen akseli on kallistunut ratatason suhteen, ei [[Aurinko|Auringon]] ja [[Kuu|Kuun]] vetovoimien vaikutus ole suurin Maan keskipisteessä, vaan hiukan sivummalla. Nämä vetovoimat pyrkivät suoristamaan pyörimisakselia, niin että se olisi kohtisuorassa kiertoradan tasoon nähden. Maa vastustaa tätä vääntöä: Maan akseli kiertää hyrrän akselin tavoin ympyrämäistä liikettä 25&nbsp;725 vuoden<ref>Otavan iso Fokus, 5. osa (Mn-Qv), art. Presessio, Otava 1973, ISBN 951-1-01070-0</ref> jaksossa, joka tunnetaan nimellä [[platoninen vuosi]]. Tämän liikkeen suunta on päinvastainen kuin Maan pyörimisen ja rataliikkeen. Yhden platonisen vuoden kuluessa taivaannavat näyttävät piirtävän ekliptikan napojen ympäri ympyrää, jonka säde on sama kuin Maan akselin ja ekliptikan tason kohtisuoran välinen kulma, 23,5 astetta.
 
[[Milutin Milankowić]]in teorian mukaan prekessioliike yhdessä eräiden muiden maan pyörimis- ja kiertoliikkeeseen liittyvien [[Milankovićin jaksot|jaksollisten vaihtelujen]] kanssa aiheuttaa suuria ilmastonmuutoksia ja on yksi [[jääkausi]]en syy.
 
Prekession keksi 100-luvulla eaa. kreikkalainen tähtitieteilijä [[Hipparkhos Nikealainen]]. Mitatessaan lähellä syystasauspistettä sijaitsevan kirkkaan [[Spica]]-tähden asemaa, hän huomasi, että tähti oli siirtynyt kaksi astetta länteen 150 vuotta aikaisemmin mitatusta paikasta. Samoin oli hänen havaintojensa mukaan järjestelmällisesti muidenkin tähtien laita. Tuolloin vallalla olleen [[maakeskinen maailmankuva|maakeskisen maailmankuvan]] mukaan tämän ajateltiin johtuvan taivaan sisäkkäisten pallonkuorten hitaasta liikkeestä toistensa suhteen. Oikean selityksen tälle havainnolle keksi vasta [[Nikolaus Kopernikus]] ([[1473]]-[[1543]]). Nutaatioilmiön (latinaksi ''nutare'', huojua) havaitsi [[1748]] englantilainen tähtitieteilijä [[James Bradley]] ([[1692]]-[[1762]]).
 
[[Kööpenhamina]]n kaupungintalon kellossa on osoitin, joka on ajastettu tekeään yksi kierros yhtä pitkässä ajassa kuin Maan akseli prekession vuoksi palaa entiseen asentoonsa eli yhdessä platonisessa vuodessa. Tämä on hitain ihmisen tekemä esine, joka liikkuu säädetyllä nopeudella.
 
==Historia==
 
Prekession keksi 100-luvulla eaa. kreikkalainen tähtitieteilijä [[Hipparkhos Nikealainen]]. Mitatessaan lähellä syystasauspistettä sijaitsevan kirkkaan [[Spica]]-tähden asemaa, hän huomasi, että tähti oli siirtynyt kaksi astetta länteen 150 vuotta aikaisemmin mitatusta paikasta. Samoin oli hänen havaintojensa mukaan järjestelmällisesti muidenkin tähtien laita. Tuolloin vallalla olleen [[maakeskinen maailmankuva|maakeskisen maailmankuvan]] mukaan tämän ajateltiin johtuvan taivaan sisäkkäisten pallonkuorten hitaasta liikkeestä toistensa suhteen. Oikean selityksen tälle havainnolle keksi vasta [[Nikolaus Kopernikus]] ([[1473]]-[[1543]]). Nutaatioilmiön (latinaksi ''nutare'', huojua) havaitsi [[1748]] englantilainen tähtitieteilijä [[James Bradley]] ([[1692]]-[[1762]]).
 
== Viitteet ==
<references />
 
== Katso myös ==
* [[Larmor-prekessio]]
 
{{tynkä/Tähtitiede}}
5 422

muokkausta