Ero sivun ”Tantra” versioiden välillä

26 080 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
Pläjäytetty sisään isohko artikkelintapainen.. jälkimuokkaus on sovittu ennalta
(Pläjäytetty sisään isohko artikkelintapainen.. jälkimuokkaus on sovittu ennalta)
{{viitteetön}}
[[Kuva:Chakras.jpg|thumb|200px|]]
'''Tantra''' on [[hindulaisuus|hindulainen]] ja [[buddhalaisuus|buddhalainen]] [[esoteerisuus|esoteerinen]] [[filosofia]] ja menetelmä [[ego]]n ja minän asettamien rajojen ylittämiseksi pyrittäessä kohti pysyvää [[autuus|autuuden]] kokemusta. Sanana ''tantra'' koostuu kahdesta osasta, ''Tan'' merkitsee laajenemista ja ''tra'' merkitsee vapautumista. Tantra on siis menetelmä kokemuksen laajentamiseksi yli egon asettamien rajojen.
 
==Tantran määrittelyä==
Ensimmäiset tantriset kirjoitukset juontavat juurensa [[keskiaika|keskiajalta]]. Hindulaisuudessa tantrafilosofia on suosituinta [[Shakti (hindulaisuus)|Shakti]]n eli Jumalattaren ja [[Shiva]]n, tämän puolison palvojien keskuudessa, buddhalaisuudessa taas sen [[Mahayana]]-haarassa, erityisesti [[Tiibet]]in buddhalaisuudessa. Tantra on saanut paljon vaikutteita [[bhakti]]-filosofiasta ja muista keskiaikaisen [[Intia]]n reformaatioliikkeistä, jotka julistivat [[tasa-arvo]]a kaikessa, tuomiten [[kasti]]järjestelmän, [[seksismi|sukupuolten eriarvoisuuden]], sosiaalisen eriarvoisuuden eri muodot ja monimutkaiset uskonnolliset [[rituaali]]t. Tantrinen filosofia tarjoaa em. esteet poistamalla harjoittajalleen suoran tien valaistumiseen ([[samadhi]]) ja vapautumiseen ([[moksha]], [[nirvana]]).
 
Tantran määritteleminen on hyvin vaikeaa. Sanan tantra merkitys on ongelmallinen ja mahdollisesti moniselitteinen. Se juontaa juurensa [[sanskrit]]inkielen sanasta tan-, joka merkitsee ”laajentaa, venyä, laajentua”. ”Tantrista” merkitsevä adjektiivi tantrika esiintyy sanskritinkielisissä teksteissä ja se on usein esitetty vastakohtana oikeaoppisemmille” tai [[vedalainen kulttuuri|”vedisille”]] hindulaisuuden muodoille. <ref>Brian K. Smith: Hindu Tantrism. Lindsay Jones (toim.), Encyclopedia of religion: second edition, osa 13 (2005), s. 8987. Thomson Gale.</ref> Käsitteenä tantrismi on itse asiassa länsimainen eikä tule uskonnollisen järjestelmän sisältä itsestään. [[Intia]]laisessa perinteessä tai tantrisissa teksteissä ei tunneta varsinaisesti tantrismia vastaavaa käsitettä. Tantrismi ei myöskään ole mikään kiinteä systeemi, vaan yhdistelmä harjoituksia ja aatteita eri lähteistä ja eri ajoilta. Voidaan sanoa, että joissakin uskonnollissa järjestelmissä voidaan havaita voimakkaammin ”tantrisia” piirteitä kuin toisissa. Oman ongelmansa tantrismin määrittelyyn tuo se, että länsimaissa ”tantrismi”-termiä ollaan käytetty pääasiassa vamacarasta eli ”vasemman käden suuntauksesta”, jossa rikotaan radikaalisti sovinnaisia käsityksiä ja tapoja [[hindulaisuus|hindulaisessa]] yhteiskunnassa. Kuitenkin vain pieni osa tantrisista teksteistä edustaa tätä suuntausta. <ref>Asko Parpola: Tantrismi ja jumalattaren kultti. Asko Parpola (toim.), Intian kulttuuri (2005), s.73. Otavan Kirjapaino Oy.</ref>
Tantran näkemyksen mukaan koko [[Maailmankaikkeus|universumi]] on kahden toisiaan täydentävän periaatteen ja energiapolariteetin yhteispeliä, leikkiä ("liila"). Nämä periaatteet tunnetaan muun muassa nimillä [[yin ja yang]], kosminen ikuinen feminiininen ja maskuliininen, [[Shakti (hindulaisuus)|Shakti]] ja [[Shiva]], Energia ja Tietoisuus.
 
Hindulaisen tantrismin piirteinä voidaan yleisesti pitää ei-vedistä tai vedisen tradition ulkopuolista alkuperää tai kirjoituksellista auktoriteettia, kiistanalaisia tai ristiriitaisia harjoituksia, anti-[[asketismi|askeettista]] ja anti-kieltäymyksellistä asennetta sekä positiivista asennoitumista kehoa kohtaan, seksuaalista yhdyntää uskonnollisessa merkityksessä kohtaan, [[esoteerisuus|esoteriaa]] ja salamyhkäisyyttä, homologioita ja vastaavuuksia makrokosmoksen ja mikrokosmoksena arvostetun kehon välillä, mystisen fysiologian tai ”hienovaraisen kehon” määrittämistä kehoon ja jumaluuksien projisoimista kehoon, sekä viimeisenä, muttei tietenkään vähäisimpänä itse harjoittamisen päämäärää, [[siddhi]]en eli erityisten ”voimien” saavuttamista ja vapautumisen oivallusta tässä elämässä eli [[jivanmukti]]a. <ref>Smith (2005), s. 8987-8993.</ref>
Tantra voidaan karkeasti jakaa kahteen polkuun: "oikean käden polku" painottaa askeesia ja maailmasta vetäytymistä (kuten suurimmassa osassa buddhalaista tantraa) ja "[[vasemman käden polku]]" pyhyyden ([[Brahman]]), jumalten läsnäolon löytämistä tästä maailmasta tarkoin kontrolloiduin hindutabuja rikkovin menetelmin: harjoittaja saattaa käyttää pieniä määriä kalaa, lihaa, alkoholia ja seksuaalista kanssakäymistä saavuttaakseen valaistumisen. Oikean käden polulla näitä tabuja "rikotaan" vain symbolisesti, esimerkiksi [[meditaatio|meditoimalla]] energian ja viisauden yhtymistä yhdynnän sijasta.
 
===Tavoitteet ja menetelmät===
==Uustantra==
Uustantrassa em. jännite, polariteetti, viedään äärimmilleen, ikään kuin jousta jännitettäessä, antaen tästä jännitteestä syntyvän liikkeen nostaa tietoisuus hallitusti yhä korkeammalle ja laajemmalle. Eroottisessa tantrassa eli uustantrassa (tantran [[New Age]]-versio) tämä jännite korostuu huomattavasti rakkauteen pohjautuvan eroottisen lemmenleikin myötä ja seksuaalienergian säilyttäminen mahdollistaa yhä syvempien ja autuaampien tietoisuudentilojen kokemisen ja jakamisen kumppanin kanssa.
 
Tantrismia voidaan pitää ensisijaisesti toimintana, fyysisenä tai mentaalisena, joka painottaa vähemmän uskomuksia, oppeja tai [[teologia]]a. Tantrismin päämäärät ovat sekä valaistuminen että maallinen menestys. Vaikka monissa uskonnoissa, intialaiset uskonnot mukaan lukien, tarvitaan täysin erilaisia aktiviteetteja näiden kahden päämäärän saavuttamiseen, ei tantra välttämättä tee tällaista jakoa. Uskonnoissa usein vaikeana, monta elämää vievänä prosessina kuvattu valaistumisen saavuttaminen voidaan tantrismissa saavuttaa yhden elämän aikana harjoittajan ollessa yhä elossa. Toisaalta myös maallinen, itse asiassa monen uskonnon mukaan mitä maallisin voima, kuten menestys rakkaudessa, voidaan saavuttaa samaan aikaan valaistumisen kanssa. Nämä saavutukset ovat yhteenkiedottuja. <ref>Anne Harper & Robert L. Brown (toim.): The Roots of Tantra (2002), s. 2-3. State University Press.</ref>
Tantramestarien mukaan erityisesti tämän ajan ihmisille tantra on nopein tie itse-oivallukseen, todelliseen itsensä paljastamiseen.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
 
Saavuttaakseen tällaiset päämäärät tantriset harjoittajat yhdistävät itsensä voimaan, joka virtaa maailman ja myös heidän oman kehonsa läpi. Usein tämä voima visualisoidaan naiselliseksi. Tantrikot tunnistavat voiman, paikallistavat sen, aktivoivat, ja käyttävät sitä omien halujensa hyödyttämiseksi. Prosessiin tarvitaan kolme asiaa: opas tai [[guru]], työkalut sekä transformaatioon tähtääviä toimintoja. Gurun apu on ainoa keino oppia tantrista harjoitusta. Usein esitetty idea siitä, että tantrismi on [[esoteerisuus|esoteerista]], koska salainen perinne on kulkenut opettajalta oppilaalle, ei ole ilman perustaa. Ylivoimaisena työkaluna tantrassa toimii ihmisen keho, sekä sisä- että ulkopuolelta, anatominen keho, jolla on raajat, kieli, sydän, sukupuolielimet ja mieli, sekä [[jooga|joogisen]] anatomian keho [[chakra|chakroineen]] ja nadeineen. Yksi tapa lähestyä jumaluutta on sen visualisointi. Jumaluuden näkeminen, [[darshan|darsana]], on yleinen ilmiö intialaisessa uskonnollisuudessa , mutta tantrisessa perinteessä se on usein suunnattu harjoittajan sisälle ulkopuolisen kuvan sijaan. Yhdeksi tantrisen harjoittajan kyvyistä voidaan laskea näkyjen ”luominen” jumaluuksista mielessä. Verbalisaatio esiintyy tärkeänä piirteenä tantrismissa äänteiden, [[mantra|mantrojen]] [[resitointi|resitoimisena.]] Myös niissä on kyse jumaluuksien voimasta ja ne opitaan opettajalta. Samaistumisen ja ”sisäistämisen” avulla harjoittaja ymmärtää olevansa jumalallinen ja näin pääsee käsiksi universaaliin voimaan, [[shakti]]in. Muun muassa opettaja ja jumaluus voidaan samaistaa yhdeksi. Täydellinen samaistuminen tapahtuu kuitenkin kehon sisällä, kun jumaluus ja harjoittaja yhdistyvät. Tantrisessa rituaalissa vaikuttaa olevan kyseessä jonkin asian manipuloiminen, esimerkiksi [[yantra]]n piirtäminen, sekä sen kuvitteleminen sisäänpäin mentaalisen kuvan läpi. Kaiken tämän manipuloimisen avulla pyritään transformaatioon, jossa todellisuus muuttuu toisenlaiseksi, entistä aidommaksi todellisuudeksi, ja tätä ilmiötä voidaan pitää yhtenä tantrismin määrittelynä. <ref>Harper & Brown (toim.) (2002), s. 3-4 ja 19.</ref>
 
Edellä mainittu rituaalinen ideologia esiintyy muun muassa kaikissa [[shaivismi|shaiva]]- ja [[shakti|shakta]]-teksteissä, sekä esoteerisissa [[buddhalaisuus|buddhalaisissa]] yoganuttaratantroissa ja [[Sahaja-jooga#Sahaja, sahajiya ja sahaja-jooga -termit muissa yhteyksissä|sahajiya]]-traditioissa.
 
==Historia==
===Tantran yleistä historiaa===
 
Tantrismin määrittelyn ongelma tulee esiin kun halutaan tutkia tantristen traditioiden varhaisia vaiheita ja historiaa. Tarkoitetaanko termillä ”tantrinen uskonto” pelkästään niitä kultteja jotka voidaan suoraan yhdistää [[sanskrit]]inkielisiin teksteihin, jotka tunnetaan nimillä Tantrat, [[Samhita]]t ja Agamat, vai voidaanko termiin sisällyttää myös laaja kirjo ”kansanomaisia” uskonnollisia ilmiöitä joita voidaan pitää luonteeltaan ”maagisina”? Ovatko hatha yoga-tradition tekstit ja seuraajat tantrisia? Entä melkein kaikki hindu- ja buddhalaistraditiot, jotka on omistettu naispuolisille jumaluuksille? <ref>Harper & Brown (toim.) (2002), s. 25.</ref>
 
Tutkijat ovat esittäneet kahta toisistaan paljon eroavaa näkemystä tantrismin kulttuurillisiksi lähteiksi. Joidenkin mukaan varhaisinta ”tantrismia” esiintyi [[Indus-kulttuuri|Indus-laakson sivilisaation]] parissa harjoitetussa [[atriarkaatti|matriarkaalisessa]] kulttuurissa, joka käsitti jumalattaren palvontaa, hedelmällisyysriittejä ja proto-joogisia harjoituksia. [[arjalaiset|Arjalaisten]] tuhottua Indus-laakson sivilisaation tantrismi meni maan alle, missä se selviytyi heimokulttuurien parissa [[Intia]]n kulttuurin reunoilla, mutta kuitenkin myöhemmän hindulaisuuden vanhastaan olemassa olevana kasvualustana. Tämän arvion mukaan tantrismi ponnahti uudelleen esiin teksteissä tuhat vuotta myöhemmin ensimmäisen vuosituhannen puolivälissä sanskritisoidussa elitistisessä ilmaisumuodossa Intian kansanomaisessa uskonnon muodossa. <ref name="smith8989">Smith (2005), s. 8989.</ref>
 
Melko toisenlaisen näkökulman mukaan tantrismi juontaa juurensa arjalaisesta tai vedisestä uskonnosta itsestään. Tämän näkemyksen mukaan tantrismi on älyllisen ja uskonnollisen eliitin perintöä eikä pohjaudu [[hindulaisuus|hindulaisuuden]] kansanomaisiin liikkeisiin. Tätä näkemystä perustellaan sillä, että tantrisia uskomuksia ja harjoituksia esittelevät tekstit on ensin kirjoitettu sanskritiksi eikä millään kansanomaisella arkikielellä. <ref name="smith8989" />
 
Kolmannen, näiden kahden aikaisemman vaihtoehdon välimuodoksi ymmärrettävän mahdollisuuden mukaan tantrismin alkuperä olisi alkuperäiskulttuurin ja vedisen kulttuurin yhdistelmä tai mahdollisesti jopa [[Keski-Aasia]]sta tulevien [[Šamanismi|shamanististen]] ja maagisten harjoitusten sekä brahman-eliitille tyypillisen mystisen spekulaation yhteensulautuma. <ref name="smith8989" />
 
Joidenkin mukaan tantrismi sai alkunsa [[buddhalaisuus|buddhalaisissa]] piireissä. Itse asiassa vanhimmat ”tantriset” tekstit ovat buddhalaisia ja [[Asanga]]n ansioksi luettu Gubyasamaja Tantra on kirjoitettu ehkä jo kolmannella vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen. Osa tutkijoista olettaa kuitenkin tantristen harjoitusten ja uskomusten olevan [[hindulaisuus|hindulaista]] alkuperää. Totuutta ei ehkä koskaan saada tietää historiallisen materiaalin harvalukuisuuden sekä aihetta koskevan yleisen epätietoisuuden takia. Varmaa on kuitenkin se, että buddhalainen ja hindulainen tantrismi jakavat paljon piirteitä keskenään opin, kuvausten ja harjoitusten saralla. Näiden uskontojen perinteet ovat todennäköisesti vaikuttaneet toisiinsa. <ref>Smith (2005), s. 8987-8988.</ref>
 
Kaikki yritykset saada selville tantrismin kulttuurillinen alkuperä ovat jääneet teoreettiseksi spekulaatioksi. Yhtä epävarmaa on tantrismin maantieteellisen kehdon sijainti. Vaikka monet tantrisen liikkeen keskukset on paikallistettu Intian rajamaille kuten [[Kashmir]]iin tai [[Assam]]iin, yhtä tärkeitä tantrismin keskuksia ovat [[Andhra]], [[Kerala]], [[Madhya Pradesh]] ja [[Orissa]]. Minkäänlaista alkukeskusta, josta tantrismi olisi ponnistanut ei näytä olevan olemassa. Minkäänlaista ratkaisevaa todistetta hindutantran olemassaolosta ennen vuotta 800 jälkeen ajanlaskun ei myöskään ole olemassa, vaikka suurin osa tutkijoista on sitä mieltä, että hindutantrismin klassinen muoto sai alkunsa ainakin kaksi tai kolme vuosisataa aikaisemmin. Vaikuttaa siltä, että ajalla kahdeksannelta vuosisadalta yhdeksännelle tantrismi kukoisti Intiassa. Suurin osa ”tantrisista” teksteistä (Tantrat, [[Samhita]]t ja Agamat) ajoittuvat tälle kaudelle kuten myös monet temppelit ja tantristen traditioiden suurimmat ajattelijat kuten [[Abhinavagupta]]. Jo keskiajalla ja myöhemmillä vuosisadoilla tantrinen liike vaikutti kaikkiin hinduismin muotoihin. Voidaankin huomata että nykypäivän [[luettelo hindulaisista jumaluuksista|hindu-pantheon]] on pitkälti muodostettu tantrisista jumalolennoista. Tantrismi jätti jälkensä myös ”valtavirtahindulaisuuden” temppeleihin, kuvastoon ja rituaaleihin. Jotkut tutkijat näkevätkin siis kaiken hindulaisuuden [[keskiaika|keskiajalta]] eteenpäin olevan oikeastaan ”tantrista”. <ref name="smith8989" />
 
Suuresta tantran vaikutuksesta huolimatta suurin osa hinduista ei luokittele itseään tantrikaksi eli tantran harjoittajaksi. Tantristen ryhmien työstämien harjoitusten esoteerinen luonne sekä ryhmien initiaatiota suosiva rakenne ovat varmistaneet, että itsensä tunnistavien tantristen harjoittajien jäsenyys tulee aina olemaan rajallinen, vaikka ”tantriset” vaikutteet hindulaisuudessa ovatkin laajalle levinneet. Tantristen ryhmien salaileva ja esoteerinen luonne on myös auttanut luomaan arveluttavan maineen tantrismille sekä Intiassa että länsimaissa. Tämä leima kantaa nykypäivän [[Intia]]ssa samoja negatiivisia merkityksiä kuin mitä se on tehnyt jo pitkään lännessä. Sanaa tantra käytetään intialaisissa arkikielissä usein tuomaan mielikuvia mustasta magiasta, luvattomasta seksuaalisuudesta ja siveettömästä käytöksestä. <ref>Smith (2005), s. 8987-8989.</ref>
 
===Hindujen tantriset tekstit===
 
Tantrisia hindutekstejä ollaan luokiteltu monin eri tavoin. Ei ole selvää milloin ensimmäinen tantrinen teksti on kirjoitettu. Säilyneiden tantristen tekstien tutkimus osoittaa, että jotkut niistä ovat luonteeltaan filosofisia. Näiden tekstien joukossa [[Kashmir]]in [[shaivismi]]in luokiteltavat tekstit ovat tärkeässä arvossa. Yleisesti ottaen tantriset tekstit ovat luonteeltaan tiivistettyjä ja omaperäisiä. [[Bengal]]illa on tärkeä sija tantristen tekstien tuotantoalueena. Näitä tekstejä alettiin kirjoittaa jo 700-luvulla ja niiden tuotanto jatkui 1800-luvun ensimmäiselle neljännekselle asti. <ref>S.C. Banerjee: A Brief History of Tantra Literature. (1988), s. 164-165. Naya Prokash.</ref>
 
Jotkut tekstit käsittelevät tantran eri aspekteja ja harjoituksia. Monissa teksteissä on teemana marana eli tappaminen, vidvesana eli vihaaminen, stambhana eli halvaantuminen, vasikarana eli muiden kontrollointi, uccatana eli karkotus, sekä santikarma eli rauhan riitti. Tekstit kuten Purascarana-paddhati ja Sodasi-nityarcana käsittelevät erilaisten riittien toimittamista. Jotkut tekstit käsittelevät jumalattaren eri muotojen kuten [[Kali]]n, [[Chinnamasta]]n, [[Bhuvanesvari]]n ja Tripuran, palvontaa. Suurin osa tantrisista teksteistä on dialogeja [[Shiva]]n ja [[Parvati]]n tai [[Skanda]]n ja [[Bhairava]]n välillä. Osa kirjallisuudesta on tantrisia [[hymni|hymnejä.]] Tällaisista teksteistä esimerkiksi Samkaracaryan nimissä kirjoitetut Ananda-lahari ja Saundarya-lahari erottuvat selvästi. Jotkut tekstit ovat luonteeltaan tantrisia yleiskatsauksia. Näistä hyvin tunnettu on Krsnanandan Tantrasara eli ”Tantran olemus”. Toinen mainittava teksti on Abhinavaguptan samanniminen teos. (Banerjee 1988, 164-167.) Abhinavaguptan toinen teos, Tantraloka eli ”Tantran valaiseminen” toimii tantrisen kirjallisuuden tekstinselityksen kommentaarina. Abhinavaguptaa ollaankin pidetty tantran järjestelmällistäjänä ja järkeistäjänä. <ref>Smith (2005), s. 8990.</ref>
 
 
==Tantrinen harjoittaminen==
===Riittien perinne===
 
Tantran harjoittaja tunnetaan nimellä tantrika tai sadhaka. Tantrista adeptia tai mestaria kutsutaan nimellä siddha tai ”suorittanut”. Tantrassa tyypillistä rituaali- ja meditaatiomenetelmää kutsutaan sadhanaksi, mikä tarkoittaa ”päämäärään vievää toimintaa”. Tämän harjoituksen on tarkoituksena johtaa ”yliluonnollisten” kykyjen eli [[siddhi]]en saavuttamiseen. Usein fyysisiä harjoituksia käsittävänä polkuna tantrismi limittyy monesti [[jooga|yoga]]-tradition kanssa. Tantra-yoga on yleinen termi ja tantrista harjoittajaa kutsutaan usein yogiksi tai yoginiksi, suomalaisittain joogiksi. <ref>Smith (2005), s. 8987.</ref>
 
Tantrinen harjoittaminen on hyvin yksityinen pelastustie, jonka usein ajatellaan olevan tarkoitettu etupäässä perheellisille ihmisille, ei askeeteille. Temppelipalvelusta pidetään usein tantrisissa teksteissä tärkeänä. Kuitenkin tantrisiin harjoittajiin on aikojen saatossa varmasti lukeutunut myös [[asketismi|askeetteja.]] Yleensä tantriset rituaalit ovat avoinna kaikille [[kastilaitos|kasteille]] ja eri uskonnollisten suuntausten edustajille. Monien tekstien mukaan kastisäännökset eivät ole voimassa rituaalien ajan sillä kaikki miehet voidaan nähdä [[Shiva|Shivoina]] ja kaikki naiset [[Shakti|Shakteina.]] Tämän lisäksi kaikki ovat rituaalin aikana bramiineja, uskonnollista eliittiä. Jopa alhaiskastisista [[guru]]ista on säilynyt tietoa ja tässä nähdäänkin taas tantrismissa elävä yleensä halveksitun ”epäpuhtauden” kunnioitus. <ref>Kimmo Ketola: Asketismista terveysliikuntaan: Joogan perinteitä menneisyydestä nykypäivään. Tapio Tamminen (toim.), Guruja, joogeja ja filosofeja: Intian filosofiaa (2008); s. 165-166. WSOY.</ref>
 
===Tantra ja jooga===
 
Uskonnollisen harjoituksen, sadhanan voidaan yleisesti katsoa koostuvan kahdesta osasta: palvontarituaaleista ja [[jooga]]sta. Usein joogaharjoitukset tehdään rituaalin osana ja näin luonnollisesti näitä molempia aspekteja voidaan pitää yhtä tärkeinä. Nämä osat voidaankin erottaa toisistaan vain käsitteellisesti. <ref>Ketola (2008), s. 166.</ref>
 
Vaikka hatha yoga-tradition voidaankin historiallisesti katsoa olevan jollain tavalla tantrista, ei sitä kuitenkaan pidetä välttämättä ”puhtaana” tantrisena joogamuotona, kuten ei myöskään [[Patanjali]]n joogaa. Klassisen joogan katsotaan olevan hyvä osa tantrista harjoitusta, mutta tällöin tarkoitetaan yleensä systeemin viimeisiä, meditaatioon liittyviä harjoituksia. Klassisen joogan moraalisten käyttäytymissääntöjen, pidättäytymislupausten ja asentoharjoitusten ei katsota kuuluvan osaksi tantrista joogaa ainakaan klassisessa mielessä. Esimerkiksi rituaalisen puhtauden on katsottu yleensä koskevan [[bramiini|bramiineja]] tai askeetteja, joten ne eivät tällöin useinkaan ole tantrikkoja kiinnostaneet. [[mantra|Mantra]]-joogaa ja laya- eli [[kundalini]]-joogaa voidaan pitää tantrisille harjoittajille tyypillisinä joogan muotoina. Perustavanlaatuisena joogaharjoituksena tantrikot pitävät [[pranayama]]a. Se on hengityksen säätelyä käsittävä kehon menetelmä, jonka perustana on hienovaraisen kehon hallinta. Pranayama tarkoittaakin kirjaimellisesti ”elinvoiman” eli [[prana]]n hallintaa. <ref>Ketola (2008), s. 166-167.</ref>
 
===Esoteerinen fysiologia===
 
Tantrismille perustavanlaatuinen oppi on teoria ihmisen näkymättömästä, [[esoteerisuus|esoteerisesta]] fysiologiasta ja se toimii myös kundalini-joogan perustana. Tantriseen maailmankuvaan kuuluu oppi [[mikrokosmos ja makrokosmos|mikrokosmoksen ja makrokosmoksen]] vastaavuudesta ja tämä toimii perustana joogan taustalla. Kaikki maailmankaikkeudesta löytyvät prosessit ja voimat löytyvät siis myös jokaisen ihmisen kehosta. Oppiessaan tuntemaan nämä voimat kehossaan joogi oppii tuntemaan myös maailmankaikkeuden lakeineen. <ref name="ketola167">Ketola (2008), s. 167.</ref>
 
Tantrinen käsitys ihmisen esoteerisesta fysiologiasta sisältää opin lukemattomasta määrästä eräänlaisia energiakanavia tai suonia joita kutsutaan nimellä nadi. Joidenkin lähteiden mukaan näitä on 72000 ”kappaletta”. Nämä kanavat toimivat [[prana]]n ja elinnesteiden virtauksen kulkuväylinä ja mieli ja aistit ovat yhteydessä niiden kautta. Tärkein näistä, sushumna nadi, kulkee selkärangan tyvestä päälaelle. Tätä nadia pitkin joogi pyrkii nostattamaan kundaliniksi kutsutun energian. [[Kundalini]] on [[shakti]]n, feminiinisen kosmisen voiman ilmentymä kehossa. Tämä voima visualisoidaan naispuolisen kerälle kiertyneen käärmeen hahmossa ja saa siitä nimensä. Sushumna nadissa voidaan nähdä koko manifestoitunut maailma tiivistetyssä muodossaan. <ref name="ketola167" /> <ref name="parpola310">Parpola (2005), s. 310.</ref> Selkäranka voidaan rinnastaa myös Meru-vuoreen, joka kohoaa maailman keskipisteestä taivaaseen. Sushumnan vasemmalla puolella selkärangan tyvestä vasempaan sieraimeen kulkee ida nadi ja oikeaan sieraimeen pingala nadi. Ida yhdistetään kuuhun, yöhön, sisäänhengitykseen ja siemennesteeseen. Se edustaa feminiinistä energiaa. Pingala puolestaan liitetään aurinkoon, päivään, uloshengitykseen ja kuukautisvereen edustaen maskuliinista voimaa. <ref>Parpola (2005), s. 310-311.</ref> Sushumnan kohdalla ihmisen kehossa sijaitsee myös kuusi [[chakra]]a eli pyörää. Ne kuvataan usein lootuskukan kaltaisina ja niihin kätkeytyy luomisprosessin ydintekijät. Alin näistä keskuksista, selkärangan tyven alueella sijaitseva muladhara chakra, hallitsee maaelementtiä. Sitä seuraavat sukupuolielinten yläpuolella sijaitseva svadhistana chakra, joka puolestaan liittyy vesielementtiin, navan kohdalla sijaitseva manipura chakra, joka puolestaan hallitsee tulielementtiä, sydänkeskus anahata chakra, johon liitetään ilmaelementti, kurkun alueella sijaitseva vishuddha chakra, jonka elementti on eetteri, sekä otsan keskellä sijaitseva ajna chakra, joka kontrolloi mieltä. Kaikkiin näistä voimakeskuksista liittyy myös oma jumaluutensa, [[mantra]]nsa, värisymboliikkansa ja aistinelimensä. Päälaen yläpuolella sijaitsevat vielä seitsemäs keskus, ”tuhatterälehtinen lootus”, sahasrara chakra, ja ”Brahman aukko”, brahmarandra, joiden ajatellaan olevan ihmisen ”hienovaraiskehon” ulkopuolella ja portti absoluuttiin. <ref>Ketola (2008), s. 167-168.</ref> <ref name="parpola310" />
 
Normaaliolosuhteissa kundalinin ajatellaan olevan unessa, mutta sen herättämiseen tähdätään monilla joogamenetelmillä. Tämän voiman aktivoiduttua joogi menettää tietoisuutensa ulkomaailmasta kokonaan ja saavutetaan yksilön sulautuminen kosmiseen tietoisuuteen. Kundalini shakti kulkee chakrojen läpi ylös päälaelle jossa se saavuttaa Shivan. Näiden prinsiippien yhtyminen johtaa harmonian palaamiseen ja shakti täyttyy jumalallisella autuuden nektarilla. Tapahtuu laya eli ilmiömaailman dissoluutio; ulkoinen maailma katoaa ja palaa alkutilaansa kundalinin noustessa ylös. Shakti palaa kuitenkin takaisin samaa reittiä kyllästettynä autuuden nektarilla. Chakrat täyttyvät nektarilla ja joogi saavuttaa [[hurmostila|ekstaasin]] koko kehossaan. Näin saavutetaan kehollinen autuus sekä [[valaistuminen]]. <ref>Ketola (2008), s. 168.</ref>
 
===Yantra meditaation apuvälineenä===
''Pääartikkeli: [[Yantra]]''
 
Tantriset [[metafysiikka|metafyysikot]] ovat päätyneet siihen johtopäätökseen, että mikä tahansa muoto kosmoksessa voidaan muuttaa täsmälliseen määrään perustavia geometrisiä kuvioita, kuten piste, viiva tai kolmio. Näillä kuvioilla katsotaan olevan vaihteleva symbolinen arvo. Yhdistettynä, niiden nähdään esittävän tiettyjä ominaisuuksia jotka sisältyvät tiettyihin luomisen tai luomakunnan aspekteihin. Oikeastaan siis mikä tahansa muoto kosmoksessa voidaan nähdä [[yantra]]na. <ref>Georg Feuerstein: Sacred Paths (1991), s. 169. Larson Publications.</ref>
 
Suppeassa, teknisessä mielessä yantra on monimutkainen geometrinen kaavio, jota käytetään tantrismissa erityisesti ”työkaluna”. Tätä tarkoitusta kuvaa myös sanan yantra kirjaimellinen merkitys, tietoisuuden sisäänpäin suuntaaminen ja tavallisen mielen ylittäminen. Myöhäinen tantrinen kirjoitus, Tantra-Tattva, kertoo että yantraa kutsutaan siksi koska se kontrolloi haluja ja täten myös kärsimystä. Yantran nähdään olevan myös kanava tai istuin tietyille jumaluuksille jotka edustavat universumin luovia voimia, näistä esimerkkeinä hyvää onnea tuova [[Lakshmi]], kaikkea hallitseva [[Vishnu]] tai elefantinpäinen [[Ganesha]], joka poistaa kaikki esteet. Usein kyseessä on naispuolinen jumaluus. Tyypillisen ”tantrisen” rituaalin aikana mantrojen toistamisen ja muiden rituaalitekniikoiden lisäksi yksi pääasiallinen harjoitus on palvottavan jumaluuden yantran luominen. Tämä tehdään piirtämällä geometrinen malli paperille, puuhun tai hiekkaan, kaivertamalla metalliin, tai joskus rakentamalla se kolmiulotteiseksi. Mutta yantran ulkoinen piirtäminen ei riitä. Harjoittajan tulee asteittain luoda yantra itseensä voimakkaan keskittymisen ja visualisoinnin avulla. Hänen tulee rakentaa värikäs kolmiulotteinen malli yantrasta omaan mieleensä. Oikeastaan hänen tulee ymmärtää kokemuksen kautta kuinka hänen kehonsa on itse asiassa identtinen yantran kanssa. Kun harjoittaja onnistuu tässä sisäisessä työssään, yantra muuttuu värähteleväksi kentäksi joka imee täysin harjoittajan huomion. Hän ei enää erota onko yantra hänessä vaiko toisin päin. Hänen huomionsa kääntyy täysin sisäänpäin ja lopulta hän tulee tietoiseksi itse yantran edustamasta jumaluudesta. <ref>Feuerstein (1991), s. 170-171.</ref>
 
==Tantrinen seksuaalisuus==
===Seksuaalisuus apuvälineenä===
 
Tantrisen tradition, erityisesti sen ”vasemman käden suuntauksen”, ei tarvitse kääntää selkäänsä elämälle. Tähän sopii hyväksi symboliseksi esimerkiksi itse [[Shiva]]-jumala, joka on sekä [[asketismi|askeetti]] että toisaalta hyvin seksuaalinen hahmo. Hän edustaa kaikkia elämän mahdollisuuksia, eivätkä häntä sido moraalisäännökset tai kuolevaisten normit. Shivan elämänmyönteiseen hahmoon ruumiillistuu viisaus, joka ylittää sovinnaiset uskonnolliset näkökulmat. Tällaista viisautta esiintyy intialaisessa, mutta myöskin [[vajrayana|tiibetiläisessä tantrismissa]] ja [[Kiina]]n [[taolaisuus|taolaisten]] mestareiden ”seksuaalisessa alkemiassa”. <ref>Feuerstein (1991), s. 204-206.</ref>
 
Tantriset mestarit eivät pitäneet seksuaalisuutta itseään esteenä hengelliselle kasvulle. Sen sijaan heidän mukaansa impotentilla [[eunukki|eunukilla]] on huonot mahdollisuudet saavuttaa vapautuminen tai valaistuminen. [[Libido]]n tukahduttamisen sijaan he suosivat seksuaalisuuteen positiivisesti suhtautuvaa filosofiaa. He jopa suunnittelivat erityisiä harjoituksia tämän ihmisen voimakkaimman impulssin käyttämistä psykospirituaalisen transmutaation prosessia varten. He eivät kuitenkaan antaneet anteeksi minkäänlaista tavallisen yksilön harrastamaa ”seksuaalista haureutta”, joka on tyypillistä nykyään seksuaalisen vallankumouksen jälkeisenä aikana. He olivat pikemminkin kiinnostuneita seksuaalienergian mielestään oikeanlaisesta käytöstä. <ref>Feuerstein (1991), s. 206.</ref>
 
Tantriset seksuaaliset harjoittajat pyrkivät ensisijaisesti täydelliseen autuuteen, anandaan. Seksuaaliharjoitukset ovat itse asiassa yksi joogaharjoituksen muoto. Seksipartnerit vaihtavat energiaa välillään ja [[siemenneste]] pyritään säilyttämään. Näin kehon ja mielen tasapainoa täydellistetään [[valaistuminen|valaistumista]] varten. Tällaisen ajattelun taustalla piilee aate siitä, että ihminen on syntymästään asti epätasapainossa miehen ja naisen ruumiin erkaantumisen takia. Tämä erkaantuminen aiheuttaa ihmisessä jännitettä. Tätä jännitettä ihminen yrittää sitten vapauttaa yrittämällä sulautua vastakkaiseen sukupuoleen joko seksuaalisesti tai emotionaalisesti. <ref>Feuerstein (1991), s. 206-207.</ref>
 
[[Orgasmi]]a pidetään hindutraditiossa täydellisen autuuden eli anandan lähimpänä ”jäljittelijänä”. Tähän autuuteen verrattuna orgasmi on kuitenkin vähäinen ja pettymyksellisen lyhytaikainen. Orgasmia seuraava hermostollinen purkaus luo hetkellisen tasapainon tilan, mutta tämä tasapaino on hyvin alennetulla energiatasolla. Tantriset harjoittajat eivät siis pyri [[hedonismi]]in vaan pyrkivät seksuaalisuuden avulla kasvattamaan [[psykosomatiikka|psykosomaattista]] energiaansa ja vahvistamaan tietoisuuttaan kunnes saavuttavat läpimurron autuuden [[transsendenssi|transsendentaaliseen]] ulottuvuuteen. <ref name="feuer207">Feuerstein (1991), s. 207.</ref>
 
Tantriselle harjoittajalle ulkoinen seksuaalinen akti eli maithuna on pääasiallisesti symbolinen rituaali, joka kuvaa oikeaa, tajunnassa tapahtuvaa työskentelyä. Tämä pohjautuu siihen ajatukseen, että psykologisessa mielessä jokainen ihminen on sekä mies että nainen ja että tällöin tavoiteltu tasapainon tila tapahtuu sisimmässä. ”Oikean käden suuntauksen” eli dakshinan koulukunnat eivät edes hyväksy varsinaista seksuaalista toimintaa. <ref name="feuer207" />
 
===”Vasemman ja oikean käden suuntaukset”===
 
Vaikka myös yhteiskunnallisesti sovinnaisessa ja tantristen tekstien enemmistöä edustavan ”oikean käden tantrismissa” käytetään [[Shiva]]an ja [[Shakti]]in liittyvää eroottismystistä symboliikkaa, vie ”vasemman käden suuntaus” eli vamacara tämän symboliikan pidemmälle käytännön tasolla. Tämän pahamaineisemman suuntauksen harjoittajat eivät historian saatossa ole juuri välittäneet puhtaussäännöksistä saavuttaakseen universumia hallitsevat energiat. Palvontamuodot ovat verisyydessään ja orgiastisuudessaan joskus hyvin kirjaimellisia. Piiripalvonta eli cakrapuja järjestetään pariskuntien toimesta salaisessa paikassa, esimerkiksi keskiyöllä hautausmaalla. Joskus partnerin valinnassa rikotaan kastilaitoksen [[tabu]]ja. Rituaalin aikana kaikki aistillinen voitetaan nauttimalla ”viidestä m:stä”. Tähän palvontamuotoon liittyy viisi osatekijää, joiden sanskritinkielinen nimi alkaa m-kirjaimella: madya eli viini, matsya eli kala, mamsa eli liha, mudra eli sinetti tai paahdetut jyvät, sekä maithuna eli sukupuoliyhdyntä. Molemminpuolinen suuseksi on tärkeää, koska sen avulla hankitaan ikuista elämää ylläpitäviä nektarinesteitä. Piirin keskellä saattaa olla jumalatarta edustava alaston neitsyt. Naispuoliset partnerit edustavat jumalattaren erilaisia ruumiillistumia ja ne saattavat olla ulkomuodoltaan sekä viettelevän kauniita naisia tai raakaa lihaa ja verta janoavia petoja. ”Oikean käden tantrismissa” epäsoveliaat riitit on korvattu hyväksyttävillä symboleilla. Esimerkiksi eläinuhrin sijaan käytetään vesimelonia tai veren sijaan punaiseksi värjättyä vettä. Tällaiset ”kesymmät” tantrismin versiot ovat ajan saatossa kehittäneet abstraktimpia teologis-filosofisia järjestelmiä ja täten etääntyneet ”primitiivisemmistä” palvontamenoista. Näitä ”primitiivisempiä” riittejä kuitenkin harjoitetaan yhä pienissä vähemmistöryhmissä kuten esimerkiksi [[Varanasi]]n aghora-askeettien ja [[Bengal]]issa toimivien [[salaseura|salaseurojen]] parissa. <ref>Parpola (2005), s. 74.</ref>
 
Alkuperäisen tantran harjoittajat ovat kritisoineet länsimaista uustantraa pelkkään seksiin ja mielihyvään keskittymisestä, kun alkuperäinen itämainen tantra taas on valtava kokoelma pyhiä kirjoituksia ja yhä eläviä perinteitä, joiden seuraajista monet eivät edes harjoita seksuaalisia rituaaleja (esimerkkinä vaikkapa [[Dalai Lama]]).
 
== Katso myös ==
== Lähteitä ==
 
{{Viitteet}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mookerjee, Ajit | Nimike=Kali: The Feminine Force| Julkaisija=Thames & Hudson Ltd | Vuosi=1988}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Rawson, Philip | Nimike=The Art of Tantra (World of Art) | Julkaisija=Thames & Hudson Ltd | Vuosi=1978}}
 
==Aiheesta muualla==
44

muokkausta