Wikipedia

Ero sivun ”Inguušin kieli” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rubinbot (keskustelu | muokkaukset)
16 255 muokkausta
täydennystä
Rivi 17:
| sil = INH
}}
'''Inguušin kieli''' (inguušiksi гIалгIай мотт, ''galgai mott'') on [[Venäjä]]llä lähinnä [[Ingušia]]ssa asuvien [[inguušit|inguušien]] puhuma [[pohjoiskaukasialaiset kielet|pohjoiskaukasialainen kieli]]. Sillä on virallinen asema Ingušian tasavallassa.
 
==Levinneisyys ja puhujamäärä==
'''Inguuši''' kuuluu pohjoiskaukasialaisten kielten ryhmään ja sitä puhuvat [[inguušit]]. Sen lähimmät sukukielet ovat naapuritasavallassa, [[Tšetšenia]]ssa, puhuttuva [[tšetšeenin kieli|tšetšeeni]] sekä [[Georgia]]n koillisosassa puhuttava [[batsin kieli]].
Inguušit asuvat etupäässä Ingušiassa ja [[Pohjois-Ossetia]]ssa. 1800- ja 1940-lukujen väestönsiirtojen seurauksena pieniä inguuširyhmiä on myös [[Keski-Aasia]]ssa ja [[Lähi-Itä|Lähi-Idän]] maissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 161 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref> Vuonna 1989 [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] laskettiin olevan 237&nbsp;400 inguušia, joista 163&nbsp;800 asui silloisessa [[Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta|Tšetšeno-Ingušetiassa]], 32&nbsp;800 Pohjois-Ossetiassa ja 19&nbsp;900 [[Kazakstan]]issa. Inguušin kielen puhujia oli Venäjällä 212&nbsp;300 henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2000 | Sivu = 119–120 | Tunniste = ISBN 5-87444-103-4}}</ref> Venäjän inguušeista 98,2&nbsp;% ilmoitti äidinkielekseen inguušin ja 1,6&nbsp;% [[venäjän kieli|venäjän]]. Toisena kielenään venäjää puhui 80,2&nbsp;%.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 441 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref>
 
Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 413&nbsp;000 inguušia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja 405&nbsp;300 inguušin kielen puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> 92,2&nbsp;% inguušeista osaa inguušia,<ref name="perepis 4.5">{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_05.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.5. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem naibolee mnogotšislennyh natsionalnostei. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> 87,7&nbsp;% venäjää<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja 1,6&nbsp;% [[tšetšeenin kieli|tšetšeeniä]]. Pieni osa [[tšetšeenit|tšetšeeneistä]] puhuu vastaavasti inguušia.<ref name="perepis 4.5" /> Ingušian tasavallan koko väestöstä 86,6&nbsp;% osaa venäjää ja 76,7&nbsp;% inguušia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_03.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_06.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
Inguušin puhujia on noin 400&nbsp;000. Suurin osa heistä asuu [[Ingušia]]ssa (noin 361&nbsp;000), mutta heitä asuu myös [[Pohjois-Ossetia-Alania]]ssa (35&nbsp;500), [[Tšetšenia]]ssa, muualla [[Venäjä]]llä, [[Uzbekistan]]issa. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen [[Stalin]] karkotti koko inguusikansan [[Keski-Aasia]]an ja liitti osan Ingušiasta Pohjois-Ossetiaan. Kun inguušit saivat palata kotiseudulleen, ei Pohjois-Ossetiaan liitettyä aluetta liitetty takaisin Ingušiaan. Uzbekistanin ja Pohjois-Ossetian inguusinkieliset vähemmistöt ovat pääasiassa näiden tapahtumien synnyttämiä.
 
==Historia ja murteet==
== Kirjoitusmenetelmä ==
Venäjällä käytetyn luokittelun mukaan inguuši kuuluu itäkaukasialaisten (nahilais-dagestanilaisten) kielten nahilaiseen haaraan. Sen lähin sukukieli on tšetšeeni, josta se on eriytynyt vasta neuvostoaikana luodun kirjakielen vaikutuksesta. Niistä on käytetty yhteistä nimitystä ''vainahilaiset kielet''. Inguušissa ei ole murteita.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Kavkazskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1999 | Sivu = 166, 186 | Tunniste = ISBN 5-87444-079-8}}</ref>
Inguušin kieltä kirjoitettiin [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisella kirjaimistolla]] [[1920-luku|1920-luvulle]] asti, jolloin otettiin käyttöön [[latinalainen kirjaimisto]], joka kuitenkin noin 10 vuoden kuluttua korvattiin [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisellä kirjaimistolla]].
 
Inguušien yhteydet tšetšeeneihin ja alueen muihin kansoihin kuten [[kabardit|kabardeihin]], [[osseetit|osseeteihin]] ja [[georgialaiset|georgialaisiin]] ovat aina olleet läheiset ja vieraiden kielten taitoa on suuresti arvostettu. Inguušin sana ''mott'' tarkoittaa ’kielen’ lisäksi myös ’oikeaa käyttäytymistä’. Ilmaisut наьха мотт ховш ва ’puhuu ihmisten kieltä, osaa käyttäytyä’ ja наьха мотт ховш вац ’ei puhu ihmisten kieltä, ei osaa käyttäytyä’ luonnehtivat ihmistä positiivisesti tai hyvin negatiivisesti.<ref name="jazyki 383">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 1997 | Sivu = 383 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
 
==Kirjakieli==
Inguušin kirjakieli luotiin 1920-luvun alussa [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisen kirjaimiston]] pohjalta. Sitä ennen inguušit olivat jossain määrin käyttäneet [[arabialainen kirjaimisto|arabialaista kirjaimistoa]]. Vuonna 1938 siirryttiin [[kyrillinen kirjaimisto|kyrilliseen aakkostoon]]. Kielelle ominaisia äänteitä ilmaistaan kirjainyhdistelmien ja lisämerkin [[Ӏ]] avulla. Kirjaimiston puutteena on se, ettei siinä merkitä pitkien ja lyhyiden vokaalien eroa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 1997 | Sivu = 384 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
 
''Inguušin aakkosto kirjainyhdistelmineen''
{| style="font-family:Arial Unicode MS; font-size:1.4em; border-color:#000000; border-width:1px; border-style:solid; border-collapse:collapse; background-color:#F8F8EF"
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | А а
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Аь аь
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Б б
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | В в
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Г г
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | ГI гI
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Д д
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Е е
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ё ё
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ж ж
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | З з
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | И и
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Й й
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | К к
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Кх кх
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Къ къ
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | КI кI
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Л л
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | М м
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Н н
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | О о
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | П п
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | ПI пI
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Р р
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | С с
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Т т
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | ТI тI
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | У у
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ф ф
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Х х
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Хь хь
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | ХI хI
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ц ц
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | ЦI цI
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ч ч
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | ЧI чI
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ш ш
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Щ щ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ъ ъ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ы ы
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ь ь
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Э э
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ю ю
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Я я
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Яь яь
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | I
|}
 
Vuonna 1994 hyväksytyn Ingušian perustuslain mukaan inguuši on tasavallan toinen virallinen kieli venäjän kielen rinnalla. Kielellä julkaistaan koulujen oppikirjoja, lastenkirjoja sekä alkuperäistä ja käännettyä kaunokirjallisuutta. Kouluissa sitä opetetaan aineena. Inguušiksi ilmestyy sanoma- ja aikakauslehtiä, kieltä käytetään radiossa ja televisiossa. [[Nazran]]issa toimii kaksi tetteria, jotka esittävät inguušinkielisiä näytelmiä. Viranomaistoiminnassa kieltä käytetään lähinnä suullisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2000 | Sivu = 124–133 | Tunniste = ISBN 5-87444-103-4}}</ref>
 
==Nykytilanne==
Kielen asema yhteisön suullisena kommunikaatiovälineenä on vakaa, eikä sitä pidetä mitenkään uhanalaisena. Kirjallinen käyttö on kuitenkin melko vähäistä, ja monissa perheissä puhutaan venäjää tai venäjän ja inguušin sekakieltä. Viime aikoina inguušin arvostus on noussut ja sen käyttöalaa pyritään laajentamaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2000 | Sivu = 136 | Tunniste = ISBN 5-87444-103-4}}</ref><ref name="jazyki 383" />
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
* [http://www.omniglotethnologue.com/writing/ingushshow_language.htmasp?code=inh Inguušin kielenEthnologue: kirjoitusjärjestelmäIngush] {{en}}
* [http://www.philology.ru/linguistics4/desheriev-desherieva-99.htm Ingušski jazyk] {{ru}}
 
{{tynkä/Kieli}}
{{Pohjoiskaukasialaiset kielet}}
 
{{DEFAULTSORT:Inguusin kieli}}
[[Luokka:Ingušian kieletIngušia]]▼
[[Luokka:Pohjoiskaukasialaiset kielet]]
▲[[Luokka:Ingušian kielet]]
[[Luokka:Pohjois-Ossetia-Alanian kielet]]
[[Luokka:Tšetšenian kielet]]
[[Luokka:Venäjän kielet]]
 
 
[[br:Ingoucheg]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Inguušin_kieli”