Suomen kielen tutkimuksessa švaalla (myös svaa tai [[loisvokaali]]) tarkoitetaan sellaista välivokaalia, jota esiintyy varsinkin [[savolaismurteet|savolaisissa]] ja [[eteläpohjalaiset murteet|eteläpohjalaisissa]] [[murre|murteissa]] kahden eri [[konsonantti|konsonantin]] välissä (esim. ''kolome (kolme), kylymä (kylmä), palijo (paljon), vanaha (vanha)'') ja näin helpottaa konsonanttiyhtymän ääntämistä. [http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/valivok.html] Vokaalin laatu ei ole foneettinen švaa [ə], vaan se lausutaan samoin kuin edeltävä vokaali. Tässä yhteydessä termi pohjautuu [[sanskrit]]in kieliopin termiin [[svarabhakti]].{{fact}}
