Wikipedia

Ero sivun ”Tšuktšin kieli” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
RibotBOT (keskustelu | muokkaukset)
31 363 muokkausta
p Botti muokkasi: pt:Língua Chukoto
täydennystä
Rivi 1:
'''Tšuktšin kieli''' (aikaisempi nimitys ''luoravetlaani''; tšuktšiksi ԓыгъоравэтԓьэн йиԓыйиԓ, ''lyg"oravetl'an jiljil'') on [[Venäjä]]llä [[Tšuktšien niemimaa]]lla ja sen lähialueilla asuvien [[tšuktšit|tšuktšien]] puhuma [[kamtšatkalaiset kielet|kamtšatkalainen kieli]].
{{Kieli |▼
| nimi = tšuktši
| muu = чавчыв
| oma =
| eng = Chukchi (Chukot)
| fra =
| alue = [[Tšuktšien niemimaa]], [[Siperia]]
| vir =
| määrä = 10 000
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| kunta = [[kamtšatkalaiset kielet]]
| ryhmä = tšuktšilaiset kielet
| abc = [[Kyrillinen kirjaimisto|kyrillinen]]
| huolto =
| iso1 =
| iso2 = mis
| sil = ckt
}}▼
'''Tšuktši''' on [[tšuktšit|tšuktšien]] [[Tšuktšien niemimaa]]lla ja sieltä etelään [[Kamtšatkan niemimaa|Kamtšatkaan]] päin puhuma kieli. Se kuuluu [[kamtšatkalaiset kielet|kamtšatkalaisten kielten]] kielikuntaan ja muodostaa [[korjakki|korjakin]], [[kerekki|kerekin]] ja [[alutorin kieli|alutorin]] kanssa tšuktšilaisten kielten ryhmän. Kieli on jakautunut moniin murteisiin (Uellanskij, Pevekskij, Enmylinskij, Nunligranskij, Xatyrskij, Chaun, Enurmin, Yanrakinot).
 
==Levinneisyys ja puhujamäärä==
Noin 60 % tšuktšeista puhuu kieltään (etnisesti kansaan kuuluu noin 15 000 ihmistä). [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] aikana venäjästä tuli tšuktšin oheen käyttökieli ja suurin osa tšuktšeista puhuu sitä sujuvasti. Vaeltavien ryhmien keskuudessa kielen käyttö on vahvempaa, kaupunkeihin asettuneissa tšuktšeissa nuorempi polvi on täysin venäjänkielistä.
Tšuktšit asuvat [[Tšukotka|Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa]], [[Jakutia]]n [[Nižne-Kolymskin piiri]]ssä sekä [[Kamtšatkan niemimaa|Kamtšatkan]] pohjoisosassa [[Korjakia|Korjakian piirikunnan]] [[Oljutorkan piiri]]ssä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 397 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
 
Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 15&nbsp;100 tšuktšia ja 11&nbsp;450 tšuktšin kielen puhujaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 597–598 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kansallisuudeltaan tšuktšeista 70,4&nbsp;% ilmoitti äidinkielekseen tšuktšin ja 28,3&nbsp;% [[venäjän kieli|venäjän]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 442 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref> Vuoden 2002 väestölaskennassa rekisteröitiin 15&nbsp;800 tšuktšia,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> mutta enää vain 7&nbsp;700 tšuktšin puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Alueellisesti he jakautuivat seuraavasti:
Tšuktšia kirjoitetaan venäläisellä [[Kyrillinen kirjaimisto|kyrillisellä kirjaimistolla]] lisättynä kahdella kirjainmerkillä Ӄӄ ja Ӈӈ sekä ʼ-merkillä.
* Tšukotka 12&nbsp;600 tšuktšia (joista 5&nbsp;600 osaa tšuktšin kieltä),
* Korjakia 1&nbsp;400 (900).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
Nykyään 97,2&nbsp;% tšuktšeista puhuu venäjää äidin- tai toisena kielenään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Tšukotkalla osa [[inuitit|inuiteista]] ja [[evenit|eveneistä]] osaa tšuktšia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_06.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
==Historia ja murteet==
Tšuktši kuuluu kamtšatkalaisten kielten tšuktšilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat [[korjakin kieli|korjakki]], [[kerekin kieli|kerekki]] ja [[alutorin kieli|alutori]]. Tšuktšikielten puhujien uskotaan siirtyneen Tšukotkalle noin 3000 vuotta eaa. lännestä nykyisen [[Jakutia]]n alueelta, jonne he arkeologisten tutkimusten perusteella tulivat [[Jenisei]]n yläjuoksulta. Tästä todistavat myös tšuktšilaisten ja [[jeniseiläiset kielet|jeniseiläisten]] kielten rakenteelliset samankaltaisuudet.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 398–399 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
 
Kieli jakautuu itä- ja länsimurteisiin sekä eteläiseen murreryhmään. Niiden väliset erot ovat melko vähäisiä. Eteläryhmän murteissa on yhteneväisyyksiä korjakin sekä tšuktšeihin sulautuneiden [[kerekit|kerekkien]] kielen kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 399–400 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
 
==Kirjakieli==
1920–1930-lukujen vaihteessa tšuktšit yrittivät laatia oman [[ideogrammi|ideografisen]] kirjoitusjärjestelmän. Tunnetuin on [[Anadyr (joki)|Anadyrjoen]] varrella asuneen Tynevilin keksimä kirjoitus. Vuonna 1932 luotiin [[latinalainen kirjaimisto|latinalaiseen kirjaimistoon]] ja itämurteeseen perustunut kirjakieli, jonka rinnalla käytettiin myös [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillistä aakkostoa]]. Kyrilliseen kirjaimistoon siirryttiin virallisesti vuosina 1936–1937, mutta latinalaista kirjoitusta käytettiin paikoitellen vielä 1940-luvulla. 1950-luvulla kirjaimistoa täydennettiin lisämerkeillä [[ӄ]] ja [[ӈ]], jotka paikallisissa julkaisuissa korvattiin yleensä heittomerkillä. 1980-luvulla otettiinkäyttöön lisämerkki [[ԓ]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 602 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
''Tšuktšin kirjaimisto''
{| style="font-family:Arial Unicode MS; font-size:1.4em; border-color:#000000; border-width:1px; border-style:solid; border-collapse:collapse; background-color:#F8F8EF"
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | А а
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Б б
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | В в
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Г г
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Д д
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Е е
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ё ё
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ж ж
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | З з
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | И и
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Й й
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | К к
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ӄ ӄ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Л л
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | {{Unicode|Ԓ ԓ}}
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | М м
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Н н
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ӈ ӈ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | О о
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | П п
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Р р
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | С с
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Т т
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | У у
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ф ф
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Х х
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ц ц
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ч ч
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ш ш
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Щ щ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ъ ъ
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ы ы
|-
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ь ь
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Э э
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ю ю
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Я я
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | '
▲}|}
 
Tšuktšiksi ilmestyy äidinkielen oppikirjoja, lastenkirjallisuutta sekä alkuperäistä runoutta ja proosaa. Tšuktšikirjailijoista tunnetuin on [[Juri Rytheu]], joka käytti äidinkielensä ohella venäjää. Aikaisemmin julkaistiin runsaasti myös käännettyä yhteiskuntapoliittista ja valistuskirjallisuutta. Koulussa kieltä opetetaan aineena. Opettajia koulutetaan [[Anadyr (kaupunki)|Anadyrin]] opettajaopistossa, [[Magadan]]in pedagogisessa yliopistossa sekä [[Hertzenin pedagoginen yliopisto|Hertzenin pedagogisessa yliopistossa]] [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. Anadyrissä julkaistaan sanomalehtiä ''Sovetken Tšukotka'' ja ''Murgin nutenut''. Kieltä käytetään myös radiossa ja televisiossa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 603–611 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
==Nykytilanne==
Nykyään tšuktšia voidaan pitää uhanalaisena kielenä. Huomattava osa tšuktšeista on muuttanut kaupunkeihin ja taajamiin, joissa perheiden puhekielenä toimii venäjä. Pienissä kylissä ja vaeltavien ryhmien keskuudessa 30-vuotiaat puhuvat kieltä vielä hyvin, mutta lapset osaavat sitä yleensä vain passiivisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vahtin, N.B. | Nimike = Jazyki narodov Severa v XX veke: Otšerki jazykovogo sdviga | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Dmitri Bulanin | Vuosi = 2001 | Sivu = 166 | Tunniste = ISBN 5-86007-298-8}}</ref> Myös kielen kirjallinen käyttö on viime aikoina vähentynyt.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 619 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
==Triviaa==
Tšuktšissa miesten ja naisten ääntäminen on poikennut toisistaan, esim. miesten ''ryrky'' ja naisten ''cyccy'' ’mursu’. Nykyään erot ovat häviämässä perinteisten käyttäytymisnormien muutoksen ja kirjakielen vaikutuksen takia. Radiossa ja televisiossa naiskuuluttajat ja -toimittajat noudattavat miesten ääntämystä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 603, 621 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
* [http://privatewww.essex.ac.uk/~spena/Chukchee/CHUKCHEE_HOMEPAGE.html Chukchee homepage] {{en}}
* [http://lingsib.unesco.ru/en/languages/chukchi.shtml.htm Endangered Languages of Indigenous Peoples of Siberia: The Chukchi language] {{en}}
* [http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=ckt Ethnologue: Chukot] {{en}}
 
▲{{tynkä/Kieli |}}
{{DEFAULTSORT:Tsuktsi}}
[[Luokka:Tšuktšilaiset kielet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tšuktšin_kieli”