Ero sivun ”Evenkin kieli” versioiden välillä

6 558 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
täydennystä
p (Botti lisäsi: sah:Эбэҥки тыла)
(täydennystä)
| sil = EVN
}}
'''Evenkin kieli''' (aikaisempi nimitys ''tunguusi''; evenkiksi эвэды турэн, ''evedy turen'') on [[Venäjä]]llä [[Siperia]]ssa, [[Kiina]]ssa ja [[Mongolia]]ssa asuvien [[evenkit|evenkien]] puhuma [[tunguusikielet|tunguusilainen kieli]].
 
Evenkit asuvat valtavan laajalla alueella Venäjällä [[Krasnojarskin aluepiiri]]n [[Evenkia]]n piirissä ja [[Taimyr]]in piirikunnassa, [[Burjatia]]n ja [[Jakutia]]n tasavalloissa, [[Irkutskin alue|Irkutskin]], [[Tomskin alue|Tomskin]], [[Tšitan alue|Tšitan]], [[Amurin alue|Amurin]] ja [[Sahalinin alue|Sahalinin]] alueilla, [[Habarovskin aluepiiri]]ssä sekä Kiinassa ja Mongoliassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 446 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref> Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 29&nbsp;900 evenkiä ja 9&nbsp;900 evenkin kielen puhujaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 641–642 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kansallisuudeltaan evenkeistä 30,3&nbsp;% ilmoitti äidinkielekseen evenkin, 28,3&nbsp;% [[venäjän kieli|venäjän]] ja 40&nbsp;% [[jakuutin kieli|jakuutin]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 442 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref> Vuoden 2002 väestölaskennassa rekisteröitiin 35&nbsp;600 evenkiä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> ja 7&nbsp;600 evenkin puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Alueellisesti he jakautuvat seuraavasti:
'''Evenkin kieli''' kuuluu [[Altailaiset kielet|altailaisen kielikunnan]] [[tunguusikielet|tunguusikielten]] [[pohjoiset tunguusikielet|pohjoiseen ryhmään]]. Evenkin kieli on puhujamäärältään suurin tämän ryhmän kielistä. Sitä puhuvat [[evenkit]], jotka ovat levittäytyneet hajalleen laajalle alueelle [[Pohjois-Aasia]]an. Evenkiä puhutaan [[Evenkia]]ssa (3&nbsp;800), [[Sahan tasavalta|Sahassa]] ja [[Burjatia]]ssa Venäjällä sekä [[Mongolia]]ssa ja [[Kiina]]ssa.
* Jakutia 18&nbsp;200 evenkiä (joista 1&nbsp;400 osaa evenkin kieltä),
* Habarovskin aluepiiri 4&nbsp;500 (800),
Evenkin kielen perussanastossa on paljon yhtäläisyyksiä [[mongolilaiset kielet|mongolilaisten]] ja [[turkkilaiset kielet|turkkilaisten]] kielten kanssa, mikä osoittaa läheistä kielisukulaisuutta. Joillakin alueilla varsinkin [[jakuutin kieli|jakuutin]] ja [[burjaatin kieli|burjaatin]] vaikutus on vahva. Lisäksi [[1900-luku|1900-luvun]] aikana myös [[venäjän kieli|venäjän]] vaikutus on ollut merkittävä, esimerkiksi vuonna [[1979]] noin 75 % Venäjän evenkeistä puhui sujuvaa venäjää.
* Evenkia 3&nbsp;800 (2&nbsp;000),
* Burjatia 2&nbsp;300 (800),
* Amurin alue 1&nbsp;500 (800),
* Tšitan alue 1&nbsp;500 (300),
* Irkutskin alue 1&nbsp;400 (300),
* Sahalinin alue 200 (24),
* Tomskin alue 100 (9),
* [[Tjumenin alue]] 100 (10).<ref name="perepis 13.2">{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_02.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
Kiinassa evenkejä on noin 19&nbsp;000 henkeä (vuonna 1982), joista 17&nbsp;000 puhuu evenkiä äidinkielenään. Toisena kielenään evenkiä käyttää lisäksi noin 7&nbsp;500 muiden kansallisuuksien edustajaa. Mongoliassa evenkejä arvioidaan olevan yli 2&nbsp;000 henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 641, 645 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
Evenkin kieli jaetaan kolmeen päämurreryhmään, pohjoiseen, eteläiseen ja itäiseen, jotka edelleen jaetaan pienempiin murteisiin. Evenkin kirjakieli luotiin [[1920-luku|1920-luvun]] lopulla. Evenkiä kirjoitettiin [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisella kirjaimistolla]] vuodesta [[1931]] vuoteen [[1937]] asti, jolloin siirryttiin [[kyrillinen kirjaimisto|kyrilliseen kirjaimistoon]].
 
Tutkimusten mukaan evenkin kieli on Venäjällä säilynyt parhaiten Evenkiassa, Amurin alueella ja Habarovskin aluepiirissä. Jakutiassa suurin osa puhuu jakuttia tai venäjää. Burjatiassa evenkit osaavat venäjän ja evenkin lisäksi myös [[burjaatin kieli|burjaattia]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vahtin, N.B. | Nimike = Jazyki narodov Severa v XX veke: Otšerki jazykovogo sdviga | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Julkaisija = Dmitri Bulanin | Vuosi = 2001 | Sivu = 180–181 | Tunniste = ISBN 5-86007-298-8}}</ref> Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Jakutian evenkeistä 89,1&nbsp;% puhuu venäjää ja 84,6&nbsp;% jakuuttia. Burjatiassa venäjää osaa 98,5&nbsp;% ja burjaattia 19,6&nbsp;%.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_06.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.6.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref><ref name="perepis 13.2" /> Kiinassa osa evenkeistä puhuu äidinkielenään [[mongolin kieli|mongolia]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 645 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
== Aiheesta muualla ==
 
[http://www.writingsystems.net/languages/evenki/index.htm Evenkin kielen aakkoset]
Evenki kuuluu pohjoistunguusilaisten kielten siperialaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat [[evenin kieli|eveni]], [[negidaalin kieli|negidaali]] ja Kiinassa puhuttu [[orotšonin kieli|orotšoni]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 644 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref> Kieli jakautuu pohjoiseen, eteläiseen ja itäiseen murreryhmään, jotka käsittävät yli 50 paikallismurretta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 448 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
 
1920–1930-lukujen vaihteessa luotiin [[latinalainen kirjaimisto|latinalaiseen kirjaimistoon]] ja Irkutskin alueella puhuttuun etelämurteeseen perustunut evenkin kirjakieli. Vuosina 1936–1937 otettiin käyttöön [[kyrillinen kirjaimisto]], ja vuonna 1952 tehtiin päätös kirjakielen siirtämisestä Evenkiassa puhuttavalle Poligusin murteelle, joka myös kuuluu etelämurteisiin. Murre-erojen takia kirjakielinä on käytetty myös Jakutiassa ja Amurin alueella puhuttuja itämurteita. Evenkiksi on julkaistu koulujen oppikirjoja, kansanperinnekokoelmia, jonkin verran alkuperäistä kaunokirjallisuutta sekä aikaisemmin myös käännöskirjallisuutta. Evenkian, Burjatian, Irkutskin ja Amurin alueen paikallislehdissä julkaistaan evenkinkielistä aineistoa. Kieltä opetetaan aineena Evenkian, Jakutian, Burjatian, Krasnojarskin ja Habarovskin aluepiirien, Tšitan ja Amurin alueen kouluissa. Opettajia koulutetaan Jakutian ja [[Nikolajevsk-na-Amure]]n opettajaopistoissa sekä [[Hertzenin pedagoginen yliopisto|Hertzenin pedagogisessa yliopistossa]] [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. Evenkiassa, Jakutiassa ja Burjatiassa lähetetään evenkinkielisiä radio-ohjelmia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 648–657 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
Nykyään evenki on vakavasti uhanalainen kieli. Yhteisön ja perheen elävänä kommunikaatiovälineenä sitä käytetään enää eräissä syrjäisissä asutuskeskuksissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2003 | Sivu = 666 | Tunniste = ISBN 5-87444-191-3}}</ref>
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=evn Ethnologue: Evenki] {{en}}
 
{{tynkä/Kieli}}
30 745

muokkausta