Ero sivun ”Katoliset riitukset (liturgia)” versioiden välillä

Päällekkäinen sisältö poistettu sivulta riitti. Ko. sivun tekstiin lisätyt wikilinkit kopioitu tänne. Kh.
(Päällekkäinen sisältö poistettu sivulta riitti. Ko. sivun tekstiin lisätyt wikilinkit kopioitu tänne. Kh.)
[[Katolinen kirkko|Katolisessa viettääkirkossa]] on käytössä lukuisia liturgisia riituksia,. termi joka onTermi viittausviittaa liturgian[[liturgia]]n nimenomaiseen muotoon.
{{yhdistettävä|Riitti}}
Katolinen kirkko viettää lukuisia liturgisia riituksia, termi joka on viittaus liturgian nimenomaiseen muotoon.
 
 
 
== Läntiset riitukset ==
PaavinKaikki läntiset riitukset ovat [[paavi]]n välittömässä alaisuudessa.
 
1. '''Roomalainen l.eli [[latinalainen riitus]]''' on katolisen kirkon ylivoimaisesti yleisin riitus, ja yli 90 % kaikista katolilaisista kuuluu sen piiriin. Vaikka senriituksen alkuperä voidaan jäljittää suoraan jäljittää vain 300-luvulle, on siinä [[juutalaisuus|juutalaisen]] temppeli- ja synagogapalveluksen vaikutteita, jotka viittaavat juutalaista alkuperää olevaan apostoliseen traditioon. [[Trenton kirkolliskokous|Trenton kirkolliskokouksen]] jälkeen (1571) liturgia yhdenmukaistettiin lännessä, ja silloin kaikki alle 200 vuotta vanhat litrugisetliturgiset traditiot lopetettiin. Latinalaiseen riitukseen kuuluu yli 90% kaikista katolilaisista. Sen voimassaoleva liturgia perustuu vuoden 2001 Roomalaiseen messukirjaan.
 
-* VuodenLatinalaisen 1962riiruksen messukirjavoimassa (Trentonoleva l.liturgia perustuu vuoden 2001 Roomalaiseen [[Pius Vmessukirja]]:n lan. tridentiininen messu) - kokoKoko kirkossa on kuitenkin lupa myös [[Vatikaanin II kirkolliskokous]]ta edeltäneen, vuoden 1962 messukirjan mukaisen liturgian (Trenton eli [[Pyhä Pius V|Pius V:n]] eli [[tridentiininen messu]]) viettoon.
 
-* Anglikaaninen käytäntö - joillakin seurakuntineen katolisuuteen kääntyneillä entisillä [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanisen kommuunion]] papeilla on lupa viettää sakramentteja opillisesti korjatun anglikaanisen käytännön mukaan.
 
2. '''[[mozarabialainenMozarabialainen messu|Mozarabinen riitus]]''' -on [[Iberian niemimaanniemimaa]]n vanha riitus, jota nykyään vietetään Toledon[[Toledo]]n katedraalissa ja kuudessa muussa seurakunnassa.
 
3. '''[[Ambrosiaaninen messu|Ambrosiaaninen riitus]]''' -on Milanon[[Milano]]n arkkihiippakunnan riitus, joka on siellä käytössä pääosassa seurakuntia.
 
4. '''Bragalainen riitus''' -on Bragan[[Braga]]n arkkihiippakunnan riitus Portugalista[[Portugali]]sta; käytetään toisinaan.
 
5. '''Dominikaaninen riitus'''
7. '''Kartusiaaninen riitus'''
 
== ItäsetItäiset riitukset ja kirkot ==
 
Näillä[[Idän katoliset kirkot|Idän katolisilla kirkoilla]] on oma hierarkiansa, hallintojärjestelmänsä ja kirkkolakinsa. Paavi harjoittaa primaattiaan[[primaatti]]aan niihin nähden Itäisten Kirkkojen Kongregaation kautta.
 
=== I. Antiokialainen Traditiotraditio ===
 
Antiokian[[Antiokia]]n kirkko on [[Pyhä Pietari|pyhän Pietarin]] perustama, ja sen liturginen traditio liittyy [[Pyhä Jaakob|pyhän Jaakobin]] ja Jerusalemin[[Jerusalem]]in kirkon traditioon.
 
==== Ia. Länsisyyrialaiset riitukset ====
 
8. '''Maroniittinen riitus''' -on pysynyt aina Rooman yhteydessä. Sitä johtaa Antiokian maroniittipatriarkka, ja sen liturginen kieli on [[aramean kieli|aramea]]. Maroniitteja on 3 miljoonaa, ja he asuvat Libanonissa[[Libanon]]issa, [[Kypros|Kyproksella]], Egyptissä[[Egypti]]ssä, Syyriassa[[Syyria]]ssa, Israelissa[[Israel]]issa ja [[Amerikka|Amerikassa]].
 
9. '''Syyrialainen riitus''' - palasi Rooman yhteyteen vuonna 1781 monofysiittisesta harhaopista. Antiokian syyrialainen patriarkka. Syyrialaisia katolilaisia on 110  000 ja he asuvat Syyriassa[[Syyria]]ssa, Libanonissa[[Libanon]]issa, Irakissa[[Irak]]issa, Egyptissä[[Egypti]]ssä ja [[Amerikka|Amerikassa]].
 
10. '''Malankarilainen riitus''' -kattaa Etelä-Intian katolilaiset, jotka [[pyhä Tuomas]] evankelioi ja jotka käyttävät länsisyyrialaista liturgiaa. PalanneetMalankarilaiset ovat palanneet Rooman yhteyteen 1930. Malankarilaisten katolilaisten liturgiset kielet tänään ovat [[syyrian kieli|länsisyyria]] ja malayalam[[malajalam]]. Heitä on 350  000 Intiassa[[Intia]]ssa ja [[Amerikka|Amerikassa]].
 
==== Ib. Itäsyyrialaiset riitukset ====
 
11. '''Kaldealainen riitus''' - palanneetpalasi Rooman yhteyteen 1692 nestoriolaisesta harhaopista. [[Kaldealaiset|Kaldealaisten]] johtajana toimii Babylonin patriarkka. Liturgisina kielinä ovat [[kaldean kieli|kaldea]] ja [[Arabian kieli|arabia]]. Kaldealaisia katolilaisia on 310  000 lähinnä Irakissa[[Irak]]issa, Iranissa[[Iran]]issa, Syyriassa[[Syyria]]ssa, Libanonissa[[Libanon]]issa, Egyptissä[[Egypti]]ssä, [[Turkki|Turkissa]] ja [[Amerikka|Amerikassa]]. Myös [[Suomi|Suomessa]] heitä on toista sataatoistasataa.
 
12. '''Syyrialais-malabarilainen riitus''' -käsittää Etelä-Intian itäsyyrialaista liturgiaa noudattavat katolilaiset. PalasivatHe palasivat Roomaan 1500-luvulla nestoriolaisesta harhaopista. Liturgiset kielet ovat [[syyrian kieli|syyria]] ja malayalam[[malajalam]]. Syyrialais-malabarilaisia katolilaisia on yli 3 miljoonaa lähinnä Keralan[[Kerala]]n provinssissa Intiassa[[Intia]]ssa.
 
=== II. Bysanttilainen traditio ===
 
Bysanttilainen liturgia on kehittynyt pyhän Jaakobin liturgiasta [[pyhä Basileios|pyhien Basileioksen]] ja [[Johannes Krysostomos|Johannes Krysostomoksen]] työn kautta. Sitä käytetään pääosin Roomasta erossa olevissa [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisissa kirkoissa]].
 
13. '''Armenialainen riitus'''. Armenia[[Armenialaiset]] oliolivat ensimmäinen kristinuskoon kääntynyt kokonainen kansa. Armenian katolilaiset palasivat Rooman yhteyteen [[ristiretket|ristiretkien]] aikaan, ja heitä johtaa Armenialaistenarmenialaisten Kilikian[[Kilikia]]n patriarkka. Liturginen kieli on [[armenian kieli|muinaisarmenia]]. Heitä on 350  000 Armeniassa[[Armenia]]ssa, Syyriassa[[Syyria]]ssa, Iranissa[[Iran]]issa, Irakissa[[Irak]]issa, Libanonissa[[Libanon]]issa, [[Turkki|Turkissa]], Egyptissä[[Egypti]]ssä, [[Kreikka|Kreikassa]], Ukrainassa[[Ukraina]]ssa, Ranskassa[[Ranska]]ssa, Romaniassa[[Romania]]ssa ja [[Amerikka|Amerikassa]].
 
14. '''Bysanttilainen riitus'''
 
* Albanialais-katolilaiset - palasivat Rooman yhteyteen v.vuonna 1628. Heitä on vain 1400 ja heidän liturginen kielensä on [[albania (kieli)|albania]].
 
* Valkovenäläis-katolilaiset - tuntematon määrä [[valkovenäläiset|valkovenäläisiä]], jotka palasivat Rooman yhteyteen 1600-luvulla. Liturginen kieli on [[kirkkoslaavi]].
 
* Bulgarialais-katolilaiset - palasivat Rooman yhteyteen 1861. Kirkossa on 20 000 uskovaa, ja sen liturginen kieli on [[kirkkoslaavi]].
 
* Tšekkiläiset bysanttilaiset katolilaiset - saivat Tšekinmaalla[[Tšekinmaa]]lla oman jurisdiktion 1996.
 
* Križevci - kroatialaisia[[kroatia]]laisia bysanttilaisen riituksen katolilaisia, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1611. Heitä on 50  000 ja liturgisena kielenä on [[kirkkoslaavi]].
 
* Kreikkalais-katolilaiset - palasivat Rooman yhteyteen 1829. Heitä on 2  500 [[Kreikka|Kreikassa]], [[Vähä-AasiassaAasia]]ssa ja [[Eurooppa|Euroopassa]], ja heidän liturginen kielensä on [[kreikka (kieli)|kreikka]].
 
* Unkarilais-rutenialaiset -ovat Rooman yhteyteen 1646 palanneiden [[ruteenit|ruteenien]] jälkeläisiä. Uskovia on 300  000 Unkarissa[[Unkari]]ssa, [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Amerikka|Amerikoissa]].
 
* Italo-Albanialaiset -ovat aina pysyneet aina Rooman yhteydessä. Nämä 60  000 bysanttilaisen riituksen katolilaista asuvat Etelä-Italiassa[[Italia]]ssa, Sisiliassa[[Sisilia]]ssa ja [[Amerikka|Amerikoissa]]. Liturgisina kielinä ovat kreikka ja italo-albania.
 
* Melkiitit - Syyrian ja Egyptin skismassa olleista kirkoista Rooman yhteyteen ristiretkien aikana palanneet katolilaiset, jotka vahvistivat ykseytensä lopullisesti 1700-luvulla. [[Damaskos|Damaskoksen]] kreikkalainen melkiittipatriarkka. Liturgiset kielet [[kreikka (kieli)|kreikka]], [[arabian kieli|arabia]], [[englanti (kieli)|englanti]], [[portugalin kieli|portugali]] ja [[espanjan kieli|espanja]]. Melkiittejä on yli miljoona, ja he asuvat Syyriassa[[Syyria]]ssa, Libanonissa[[Libanon]]issa, Jordaniassa[[Jordania]]ssa, Israelissa[[Israel]]issa, Kanadassa[[Kanada]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], Meksikossa[[Meksiko]]ssa, Brasiliassa[[Brasilia]]ssa, Venezuelassa[[Venezuela]]ssa, Argentiinassa[[Argentiina]]ssa ja Australiassa[[Australia]]ssa.
 
* Romanialais-katolilaiset - palasivat Rooman yhteyteen 1697. Liturgisena kielenä on [[romanian kieli|romania]]. Romanialais-katolilaisia on yli miljoona Romaniassa[[Romania]]ssa, [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Amerikka|Amerikoissa]].
 
* Venäläis-katolilaiset - palasivat Rooman yhteyteen 1905. Liturgisena kielenä on [[kirkkoslaavi]]. TuntematonKirkkoon kuuluu tuntematon määrä uskovia Venäjällä[[Venäjä]]llä, Kiinassa[[Kiina]]ssa, [[Amerikka|Amerikoissa]] ja Australiassa[[Australia]]ssa.
 
* Slovakialais-bysanttilaiset - Slovakian[[Slovakia]]n 225  000 bysanttilaisen riituksen katolilaista. Myös Kanadassa[[Kanada]]ssa on heidän seurakuntiaan.
 
* Ukrainalais-katolilaiset ja ruteenit - palasivat Rooman yhteyteen Brestin[[Brest (Valko-Venäjä)|Brest]]in (1596) ja Užhorodin[[Užhorod]]in (1646) unioneissa. LvivinKirkon johtaja on [[Lviv]]in metropoliitta. Liturgisina kielinä ovat [[kirkkoslaavi]] ja kansankieli (useimmiten [[ukrainan kieli|ukraina]]). Ukrainalais-katolilaisia on 5,5 miljoonaa Ukrainassa[[Ukraina]]ssa, Puolassa[[Puola]]ssa, [[Englanti|Englannissa]], Saksassa[[Saksa]]ssa, Ranskassa[[Ranska]]ssa, Kanadassa[[Kanada]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], Brasiliassa[[Brasilia]]ssa, Argentiinassa[[Argentiina]]ssa ja Australiassa[[Australia]]ssa. [[Neuvostoliitto|Neuvostoaikana]] ukrainalais-katolilaiset pakotettiin liittymään [[Venäjän ortodoksinen kirkko|Venäjän ortodoksiseen kirkkoon]]. Vapautumisen jälkeen sen hierarkia pystytettiin nopeasti uudelleen Ukrainaan. LähinSuomea lähin ukrainalais-katolinen seurakunta on Tallinnassa[[Tallinna]]ssa.
 
=== III. Aleksandrialainen traditio ===
 
Aleksandrialaisen liturgian alkuperä liittyy [[pyhä Markus|pyhään evankelista Markukseen]].
 
15. '''Koptilainen riitus''' - egyptiläisiä katolilaisia, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1741. Aleksandrian[[Aleksandria]]n patriarkka johtaa tätä 200  000 uskovan kirkkoa, joka on levinnyt Egyptiin[[Egypti]]in ja [[Lähi-itäänitä]]än. Liturgisina kielinä [[kopti]] ja [[arabian kieli|arabia]].
 
16. '''Etiopialainen riitus''' - etiopialaisia kopteja, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1846. Liturginen kieli on [[gheez]]. Nämä 200  000 uskovaa asuvat Etiopiassa[[Etiopia]]ssa, Eritreassa[[Eritrea]]ssa, Somaliassa[[Somalia]]ssa ja Jerusalemissa[[Jerusalem]]issa. MeitäSuomea lähinnä etiopialaisen riituksen liturgiaa vietetään Tukholmassa[[Tukholma]]ssa.
 
== Katso myös ==
*[[Messu]]
*[[Messukirja]]
*[[Riitti]]
 
== Lähde ==