Ero sivun ”Katoliset riitukset (liturgia)” versioiden välillä

PaavinKaikki läntiset riitukset ovat [[paavi]]n välittömässä alaisuudessa.

1. '''Roomalainen l.eli [[latinalainen riitus]]''' on katolisen kirkon ylivoimaisesti yleisin riitus, ja yli 90 % kaikista katolilaisista kuuluu sen piiriin. Vaikka senriituksen alkuperä voidaan jäljittää suoraan jäljittää vain 300-luvulle, on siinä [[juutalaisuus|juutalaisen]] temppeli- ja synagogapalveluksen vaikutteita, jotka viittaavat juutalaista alkuperää olevaan apostoliseen traditioon. [[Trenton kirkolliskokous|Trenton kirkolliskokouksen]] jälkeen (1571) liturgia yhdenmukaistettiin lännessä, ja silloin kaikki alle 200 vuotta vanhat litrugisetliturgiset traditiot lopetettiin. Latinalaiseen riitukseen kuuluu yli 90% kaikista katolilaisista. Sen voimassaoleva liturgia perustuu vuoden 2001 Roomalaiseen messukirjaan.

-* VuodenLatinalaisen 1962riiruksen messukirjavoimassa (Trentonoleva l.liturgia perustuu vuoden 2001 Roomalaiseen [[Pius Vmessukirja]]:n lan. tridentiininen messu) - kokoKoko kirkossa on kuitenkin lupa myös [[Vatikaanin II kirkolliskokous]]ta edeltäneen, vuoden 1962 messukirjan mukaisen liturgian (Trenton eli [[Pyhä Pius V|Pius V:n]] eli [[tridentiininen messu]]) viettoon.

-* Anglikaaninen käytäntö -– joillakin seurakuntineen katolisuuteen kääntyneillä entisillä [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanisen kommuunion]] papeilla on lupa viettää sakramentteja opillisesti korjatun anglikaanisen käytännön mukaan.

2. '''[[mozarabialainenMozarabialainen messu|Mozarabinen riitus]]''' -on [[Iberian niemimaanniemimaa]]n vanha riitus, jota nykyään vietetään Toledon[[Toledo]]n katedraalissa ja kuudessa muussa seurakunnassa.

3. '''[[Ambrosiaaninen messu|Ambrosiaaninen riitus]]''' -on Milanon[[Milano]]n arkkihiippakunnan riitus, joka on siellä käytössä pääosassa seurakuntia.

4. '''Bragalainen riitus''' -on Bragan[[Braga]]n arkkihiippakunnan riitus Portugalista[[Portugali]]sta; käytetään toisinaan.

== ItäsetItäiset riitukset ja kirkot ==

Näillä[[Idän katoliset kirkot|Idän katolisilla kirkoilla]] on oma hierarkiansa, hallintojärjestelmänsä ja kirkkolakinsa. Paavi harjoittaa primaattiaan[[primaatti]]aan niihin nähden Itäisten Kirkkojen Kongregaation kautta.

=== I. Antiokialainen Traditiotraditio ===

Antiokian[[Antiokia]]n kirkko on [[Pyhä Pietari|pyhän Pietarin]] perustama, ja sen liturginen traditio liittyy [[Pyhä Jaakob|pyhän Jaakobin]] ja Jerusalemin[[Jerusalem]]in kirkon traditioon.

==== Ia. Länsisyyrialaiset riitukset ====

8. '''Maroniittinen riitus''' -on pysynyt aina Rooman yhteydessä. Sitä johtaa Antiokian maroniittipatriarkka, ja sen liturginen kieli on [[aramean kieli|aramea]]. Maroniitteja on 3 miljoonaa, ja he asuvat Libanonissa[[Libanon]]issa, [[Kypros|Kyproksella]], Egyptissä[[Egypti]]ssä, Syyriassa[[Syyria]]ssa, Israelissa[[Israel]]issa ja [[Amerikka|Amerikassa]].

9. '''Syyrialainen riitus''' - palasi Rooman yhteyteen vuonna 1781 monofysiittisesta harhaopista. Antiokian syyrialainen patriarkka. Syyrialaisia katolilaisia on 110  000 ja he asuvat Syyriassa[[Syyria]]ssa, Libanonissa[[Libanon]]issa, Irakissa[[Irak]]issa, Egyptissä[[Egypti]]ssä ja [[Amerikka|Amerikassa]].

10. '''Malankarilainen riitus''' -kattaa Etelä-Intian katolilaiset, jotka [[pyhä Tuomas]] evankelioi ja jotka käyttävät länsisyyrialaista liturgiaa. PalanneetMalankarilaiset ovat palanneet Rooman yhteyteen 1930. Malankarilaisten katolilaisten liturgiset kielet tänään ovat [[syyrian kieli|länsisyyria]] ja malayalam[[malajalam]]. Heitä on 350  000 Intiassa[[Intia]]ssa ja [[Amerikka|Amerikassa]].

==== Ib. Itäsyyrialaiset riitukset ====

11. '''Kaldealainen riitus''' - palanneetpalasi Rooman yhteyteen 1692 nestoriolaisesta harhaopista. [[Kaldealaiset|Kaldealaisten]] johtajana toimii Babylonin patriarkka. Liturgisina kielinä ovat [[kaldean kieli|kaldea]] ja [[Arabian kieli|arabia]]. Kaldealaisia katolilaisia on 310  000 lähinnä Irakissa[[Irak]]issa, Iranissa[[Iran]]issa, Syyriassa[[Syyria]]ssa, Libanonissa[[Libanon]]issa, Egyptissä[[Egypti]]ssä, [[Turkki|Turkissa]] ja [[Amerikka|Amerikassa]]. Myös [[Suomi|Suomessa]] heitä on toista sataatoistasataa.

12. '''Syyrialais-malabarilainen riitus''' -käsittää Etelä-Intian itäsyyrialaista liturgiaa noudattavat katolilaiset. PalasivatHe palasivat Roomaan 1500-luvulla nestoriolaisesta harhaopista. Liturgiset kielet ovat [[syyrian kieli|syyria]] ja malayalam[[malajalam]]. Syyrialais-malabarilaisia katolilaisia on yli 3 miljoonaa lähinnä Keralan[[Kerala]]n provinssissa Intiassa[[Intia]]ssa.

=== II. Bysanttilainen traditio ===

Bysanttilainen liturgia on kehittynyt pyhän Jaakobin liturgiasta [[pyhä Basileios|pyhien Basileioksen]] ja [[Johannes Krysostomos|Johannes Krysostomoksen]] työn kautta. Sitä käytetään pääosin Roomasta erossa olevissa [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisissa kirkoissa]].

13. '''Armenialainen riitus'''. Armenia[[Armenialaiset]] oliolivat ensimmäinen kristinuskoon kääntynyt kokonainen kansa. Armenian katolilaiset palasivat Rooman yhteyteen [[ristiretket|ristiretkien]] aikaan, ja heitä johtaa Armenialaistenarmenialaisten Kilikian[[Kilikia]]n patriarkka. Liturginen kieli on [[armenian kieli|muinaisarmenia]]. Heitä on 350  000 Armeniassa[[Armenia]]ssa, Syyriassa[[Syyria]]ssa, Iranissa[[Iran]]issa, Irakissa[[Irak]]issa, Libanonissa[[Libanon]]issa, [[Turkki|Turkissa]], Egyptissä[[Egypti]]ssä, [[Kreikka|Kreikassa]], Ukrainassa[[Ukraina]]ssa, Ranskassa[[Ranska]]ssa, Romaniassa[[Romania]]ssa ja [[Amerikka|Amerikassa]].

•* Albanialais-katolilaiset - palasivat Rooman yhteyteen v.vuonna 1628. Heitä on vain 1400 ja heidän liturginen kielensä on [[albania (kieli)|albania]].

•* Valkovenäläis-katolilaiset -– tuntematon määrä [[valkovenäläiset|valkovenäläisiä]], jotka palasivat Rooman yhteyteen 1600-luvulla. Liturginen kieli on [[kirkkoslaavi]].

•* Bulgarialais-katolilaiset - palasivat Rooman yhteyteen 1861. Kirkossa on 20 000 uskovaa, ja sen liturginen kieli on [[kirkkoslaavi]].

•* Tšekkiläiset bysanttilaiset katolilaiset - saivat Tšekinmaalla[[Tšekinmaa]]lla oman jurisdiktion 1996.

•* Križevci -– kroatialaisia[[kroatia]]laisia bysanttilaisen riituksen katolilaisia, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1611. Heitä on 50  000 ja liturgisena kielenä on [[kirkkoslaavi]].

•* Kreikkalais-katolilaiset - palasivat Rooman yhteyteen 1829. Heitä on 2  500 [[Kreikka|Kreikassa]], [[Vähä-AasiassaAasia]]ssa ja [[Eurooppa|Euroopassa]], ja heidän liturginen kielensä on [[kreikka (kieli)|kreikka]].

•* Unkarilais-rutenialaiset -ovat Rooman yhteyteen 1646 palanneiden [[ruteenit|ruteenien]] jälkeläisiä. Uskovia on 300  000 Unkarissa[[Unkari]]ssa, [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Amerikka|Amerikoissa]].

•* Italo-Albanialaiset -ovat aina pysyneet aina Rooman yhteydessä. Nämä 60  000 bysanttilaisen riituksen katolilaista asuvat Etelä-Italiassa[[Italia]]ssa, Sisiliassa[[Sisilia]]ssa ja [[Amerikka|Amerikoissa]]. Liturgisina kielinä ovat kreikka ja italo-albania.

•* Melkiitit -– Syyrian ja Egyptin skismassa olleista kirkoista Rooman yhteyteen ristiretkien aikana palanneet katolilaiset, jotka vahvistivat ykseytensä lopullisesti 1700-luvulla. [[Damaskos|Damaskoksen]] kreikkalainen melkiittipatriarkka. Liturgiset kielet [[kreikka (kieli)|kreikka]], [[arabian kieli|arabia]], [[englanti (kieli)|englanti]], [[portugalin kieli|portugali]] ja [[espanjan kieli|espanja]]. Melkiittejä on yli miljoona, ja he asuvat Syyriassa[[Syyria]]ssa, Libanonissa[[Libanon]]issa, Jordaniassa[[Jordania]]ssa, Israelissa[[Israel]]issa, Kanadassa[[Kanada]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], Meksikossa[[Meksiko]]ssa, Brasiliassa[[Brasilia]]ssa, Venezuelassa[[Venezuela]]ssa, Argentiinassa[[Argentiina]]ssa ja Australiassa[[Australia]]ssa.

•* Romanialais-katolilaiset - palasivat Rooman yhteyteen 1697. Liturgisena kielenä on [[romanian kieli|romania]]. Romanialais-katolilaisia on yli miljoona Romaniassa[[Romania]]ssa, [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Amerikka|Amerikoissa]].

•* Venäläis-katolilaiset - palasivat Rooman yhteyteen 1905. Liturgisena kielenä on [[kirkkoslaavi]]. TuntematonKirkkoon kuuluu tuntematon määrä uskovia Venäjällä[[Venäjä]]llä, Kiinassa[[Kiina]]ssa, [[Amerikka|Amerikoissa]] ja Australiassa[[Australia]]ssa.

•* Slovakialais-bysanttilaiset -– Slovakian[[Slovakia]]n 225  000 bysanttilaisen riituksen katolilaista. Myös Kanadassa[[Kanada]]ssa on heidän seurakuntiaan.

•* Ukrainalais-katolilaiset ja ruteenit - palasivat Rooman yhteyteen Brestin[[Brest (Valko-Venäjä)|Brest]]in (1596) ja Užhorodin[[Užhorod]]in (1646) unioneissa. LvivinKirkon johtaja on [[Lviv]]in metropoliitta. Liturgisina kielinä ovat [[kirkkoslaavi]] ja kansankieli (useimmiten [[ukrainan kieli|ukraina]]). Ukrainalais-katolilaisia on 5,5 miljoonaa Ukrainassa[[Ukraina]]ssa, Puolassa[[Puola]]ssa, [[Englanti|Englannissa]], Saksassa[[Saksa]]ssa, Ranskassa[[Ranska]]ssa, Kanadassa[[Kanada]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], Brasiliassa[[Brasilia]]ssa, Argentiinassa[[Argentiina]]ssa ja Australiassa[[Australia]]ssa. [[Neuvostoliitto|Neuvostoaikana]] ukrainalais-katolilaiset pakotettiin liittymään [[Venäjän ortodoksinen kirkko|Venäjän ortodoksiseen kirkkoon]]. Vapautumisen jälkeen sen hierarkia pystytettiin nopeasti uudelleen Ukrainaan. LähinSuomea lähin ukrainalais-katolinen seurakunta on Tallinnassa[[Tallinna]]ssa.

=== III. Aleksandrialainen traditio ===

Aleksandrialaisen liturgian alkuperä liittyy [[pyhä Markus|pyhään evankelista Markukseen]].

15. '''Koptilainen riitus''' -– egyptiläisiä katolilaisia, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1741. Aleksandrian[[Aleksandria]]n patriarkka johtaa tätä 200  000 uskovan kirkkoa, joka on levinnyt Egyptiin[[Egypti]]in ja [[Lähi-itäänitä]]än. Liturgisina kielinä [[kopti]] ja [[arabian kieli|arabia]].

16. '''Etiopialainen riitus''' -– etiopialaisia kopteja, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1846. Liturginen kieli on [[gheez]]. Nämä 200  000 uskovaa asuvat Etiopiassa[[Etiopia]]ssa, Eritreassa[[Eritrea]]ssa, Somaliassa[[Somalia]]ssa ja Jerusalemissa[[Jerusalem]]issa. MeitäSuomea lähinnä etiopialaisen riituksen liturgiaa vietetään Tukholmassa[[Tukholma]]ssa.