Ero sivun ”Riitti” versioiden välillä

9 190 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
Katolisten riittien lista turhaa sälää tähän artikkeliin liitettäväksi, etenkin tuollaisessa "ole hyvä" -muodossaan.
(Katolisten riittien lista turhaa sälää tähän artikkeliin liitettäväksi, etenkin tuollaisessa "ole hyvä" -muodossaan.)
{{yhdistettävä|Katoliset riitukset (liturgia)|Tämän artikkelin jälkimmäisen osan ("Riitus") sisältö on käytännössä sama kuin viiteartikkelin.}}
'''Riitti''' ({{k-la|ritus}}, tapa, toimitus) on juhlameno tai [[uskonto|uskonnollinen]] toimitus.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>
 
#Kriisiriitit liittyvät ”kriittisiin” tapahtumiin kuten asuinpaikan vaihtoon, uuden asian aloittamiseen, kuten myös yllättävien onnettomuuksiin. Kriisiriittien avulla yksilö ja yhteisö saavat apua kriisitilanteen ohittamiseen ja kestämiseen. Kriisiriitti voi olla esimerkiksi hiljaisen hetken viettäminen onnettomuuden jälkeen. Kriisiriitti on myös [[diaspora]]ssa elävien [[somali]]naisten [[saar-riitti]].
 
== Lähteet ==
{{korjattava}}
{{Viitteet}}
== Riitus ([[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] [[liturgia]]) ==
 
=== LäntisetKatso riituksetmyös ===
 
*[[Katoliset riitukset (liturgia)]]
[[Paavi]]n välittömässä alaisuudessa.
 
1. '''Roomalainen eli [[latinalainen riitus]]'''. Vaikka sen alkuperä voidaan suoraan jäljittää vain 300-luvulle, on siinä [[juutalaisuus|juutalaisen]] temppeli- ja synagogapalveluksen vaikutteita, jotka viittaavat juutalaista alkuperää olevaan apostoliseen traditioon. [[Trenton kirkolliskokous|Trenton kirkolliskokouksen]] jälkeen (1571) liturgia yhdenmukaistettiin lännessä, ja silloin kaikki alle 200 vuotta vanhat litrugiset traditiot lopetettiin. Latinalaiseen riitukseen kuuluu yli 90&nbsp;% kaikista katolilaisista. Sen voimassa oleva liturgia perustuu vuoden 2001 Roomalaiseen [[messukirja]]an.
 
- Vuoden 1962 messukirja (Trenton eli [[Pyhä Pius V|Pius V:n]] eli [[tridentiininen messu]]) – koko kirkossa on lupa myös [[Vatikaanin II kirkolliskokous]]ta edeltäneen liturgian viettoon.
 
- Anglikaaninen käytäntö – joillakin seurakuntineen katolisuuteen kääntyneillä entisillä anglikaanisen kommuunion papeilla on lupa viettää sakramentteja opillisesti korjatun anglikaanisen käytännön mukaan.
 
2. '''Mozarabinen riitus''' – [[Iberian niemimaa]]n vanha riitus, jota nykyään vietetään [[Toledo]]n katedraalissa ja kuudessa muussa seurakunnassa.
 
3. '''Ambrosiaaninen riitus''' – [[Milano]]n arkkihiippakunnan riitus, joka on siellä käytössä pääosassa seurakuntia.
 
4. '''Bragalainen riitus''' – [[Braga]]n arkkihiippakunnan riitus [[Portugali]]sta; käytetään toisinaan.
 
5. '''Dominikaaninen riitus'''
 
6. '''Karmelitaaninen riitus'''
 
7. '''Kartusiaaninen riitus'''
 
=== Itäiset riitukset ja kirkot ===
 
[[Idän katoliset kirkot|Idän katolisilla kirkoilla]] on oma hierarkiansa, hallintojärjestelmänsä ja kirkkolakinsa. Paavi harjoittaa [[primaatti]]aan niihin nähden Itäisten Kirkkojen Kongregaation kautta.
 
==== I. Antiokialainen traditio ====
 
[[Antiokia]]n kirkko on [[Pyhä Pietari|pyhän Pietarin]] perustama, ja sen liturginen traditio liittyy [[Pyhä Jaakob|pyhän Jaakobin]] ja [[Jerusalem]]in kirkon traditioon.
 
===== Ia. Länsisyyrialaiset riitukset =====
 
8. '''Maroniittinen riitus''' – pysynyt aina Rooman yhteydessä. Sitä johtaa Antiokian maroniittipatriarkka, ja sen liturginen kieli on [[aramean kieli|aramea]]. Maroniitteja on 3 miljoonaa, ja he asuvat [[Libanon]]issa, [[Kypros|Kyproksella]], [[Egypti]]ssä, [[Syyria]]ssa, [[Israel]]issa ja [[Amerikka|Amerikassa]].
 
9. '''Syyrialainen riitus''' – palasi Rooman yhteyteen vuonna 1781 monofysiittisesta harhaopista. Antiokian syyrialainen patriarkka. Syyrialaisia katolilaisia on 110&nbsp;000 ja he asuvat [[Syyria]]ssa, [[Libanon]]issa, [[Irak]]issa, [[Egypti]]ssä ja [[Amerikka|Amerikassa]].
 
10. '''Malankarilainen riitus''' – Etelä-Intian katolilaiset, jotka [[pyhä Tuomas]] evankelioi ja jotka käyttävät länsisyyrialaista liturgiaa. Palanneet Rooman yhteyteen 1930. Malankarilaisten katolilaisten liturgiset kielet tänään ovat [[syyrian kieli|länsisyyria]] ja [[malajalam]]. Heitä on 350&nbsp;000 [[Intia]]ssa ja [[Amerikka|Amerikassa]].
 
===== Ib. Itäsyyrialaiset riitukset =====
 
11. '''Kaldealainen riitus''' – palanneet Rooman yhteyteen 1692 nestoriolaisesta harhaopista. [[Kaldealaiset|Kaldealaisten]] Babylonin patriarkka. Liturgisina kielinä [[kaldean kieli|kaldea]] ja [[Arabian kieli|arabia]]. Kaldealaisia katolilaisia on 310&nbsp;000 lähinnä [[Irak]]issa, [[Iran]]issa, [[Syyria]]ssa, [[Libanon]]issa, [[Egypti]]ssä, [[Turkki|Turkissa]] ja [[Amerikka|Amerikassa]]. Myös [[Suomi|Suomessa]] heitä on toistasataa.
 
12. '''Syyrialais-malabarilainen riitus''' – Etelä-Intian itäsyyrialaista liturgiaa noudattavat katolilaiset. Palasivat Roomaan 1500-luvulla nestoriolaisesta harhaopista. Liturgiset kielet [[syyrian kieli|syyria]] ja [[malajalam]]. Syyrialais-malabarilaisia katolilaisia on yli 3 miljoonaa lähinnä [[Kerala]]n provinssissa [[Intia]]ssa.
 
==== II. Bysanttilainen traditio ====
 
Bysanttilainen liturgia on kehittynyt pyhän Jaakobin liturgiasta [[pyhä Basileios|pyhien Basileioksen]] ja [[Johannes Krysostomos|Johannes Krysostomoksen]] työn kautta. Sitä käytetään pääosin Roomasta erossa olevissa [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisissa kirkoissa]].
 
13. '''Armenialainen riitus'''. [[Armenialaiset]] olivat ensimmäinen kristinuskoon kääntynyt kokonainen kansa. Armenian katolilaiset palasivat Rooman yhteyteen [[ristiretket|ristiretkien]] aikaan, ja heitä johtaa armenialaisten [[Kilikia]]n patriarkka. Liturginen kieli on [[armenian kieli|muinaisarmenia]]. Heitä on 350&nbsp;000 [[Armenia]]ssa, [[Syyria]]ssa, [[Iran]]issa, [[Irak]]issa, [[Libanon]]issa, [[Turkki|Turkissa]], [[Egypti]]ssä, [[Kreikka|Kreikassa]], [[Ukraina]]ssa, [[Ranska]]ssa, [[Romania]]ssa ja [[Amerikka|Amerikassa]].
 
14. '''Bysanttilainen riitus'''
 
• Albanialais-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen vuonna 1628. Heitä on vain 1400 ja heidän liturginen kielensä on [[albania (kieli)|albania]].
 
• Valkovenäläis-katolilaiset – tuntematon määrä [[valkovenäläiset|valkovenäläisiä]], jotka palasivat Rooman yhteyteen 1600-luvulla. Liturginen kieli on [[kirkkoslaavi]].
 
• Bulgarialais-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen 1861. Kirkossa on 20 000 uskovaa, ja sen liturginen kieli on [[kirkkoslaavi]].
 
• Tšekkiläiset bysanttilaiset katolilaiset – saivat [[Tšekinmaa]]lla oman jurisdiktion 1996.
 
• Križevci – [[kroatia]]laisia bysanttilaisen riituksen katolilaisia, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1611. Heitä on 50&nbsp;000 ja liturgisena kielenä on [[kirkkoslaavi]].
 
• Kreikkalais-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen 1829. Heitä on 2&nbsp;500 [[Kreikka|Kreikassa]], [[Vähä-Aasia]]ssa ja [[Eurooppa|Euroopassa]], ja heidän liturginen kielensä on [[kreikka (kieli)|kreikka]].
 
• Unkarilais-rutenialaiset – Rooman yhteyteen 1646 palanneiden [[ruteenit|ruteenien]] jälkeläisiä. Uskovia on 300&nbsp;000 [[Unkari]]ssa, [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Amerikka|Amerikoissa]].
 
• Italo-Albanialaiset – pysyneet aina Rooman yhteydessä. Nämä 60&nbsp;000 bysanttilaisen riituksen katolilaista asuvat Etelä-[[Italia]]ssa, [[Sisilia]]ssa ja [[Amerikka|Amerikoissa]]. Liturgisina kielinä ovat kreikka ja italo-albania.
 
• Melkiitit – Syyrian ja Egyptin skismassa olleista kirkoista Rooman yhteyteen ristiretkien aikana palanneet katolilaiset, jotka vahvistivat ykseytensä lopullisesti 1700-luvulla. [[Damaskos|Damaskoksen]] kreikkalainen melkiittipatriarkka. Liturgiset kielet [[kreikka (kieli)|kreikka]], [[arabian kieli|arabia]], [[englanti (kieli)|englanti]], [[portugalin kieli|portugali]] ja [[espanjan kieli|espanja]]. Melkiittejä on yli miljoona, ja he asuvat [[Syyria]]ssa, [[Libanon]]issa, [[Jordania]]ssa, [[Israel]]issa, [[Kanada]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Meksiko]]ssa, [[Brasilia]]ssa, [[Venezuela]]ssa, [[Argentiina]]ssa ja [[Australia]]ssa.
 
• Romanialais-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen 1697. Liturgisena kielenä [[romanian kieli|romania]]. Romanialais-katolilaisia on yli miljoona [[Romania]]ssa, [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Amerikka|Amerikoissa]].
 
• Venäläis-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen 1905. Liturgisena kielenä [[kirkkoslaavi]]. Tuntematon määrä uskovia [[Venäjä]]llä, [[Kiina]]ssa, [[Amerikka|Amerikoissa]] ja [[Australia]]ssa.
 
• Slovakialais-bysanttilaiset – [[Slovakia]]n 225&nbsp;000 bysanttilaisen riituksen katolilaista. Myös [[Kanada]]ssa on heidän seurakuntiaan.
 
• Ukrainalais-katolilaiset ja ruteenit – palasivat Rooman yhteyteen [[Brest]]in (1596) ja [[Užhorod]]in (1646) unioneissa. [[Lviv]]in metropoliitta. Liturgisina kielinä [[kirkkoslaavi]] ja kansankieli (useimmiten [[ukrainan kieli|ukraina]]). Ukrainalais-katolilaisia on 5,5 miljoonaa [[Ukraina]]ssa, [[Puola]]ssa, [[Englanti|Englannissa]], [[Saksa]]ssa, [[Ranska]]ssa, [[Kanada]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Brasilia]]ssa, [[Argentiina]]ssa ja [[Australia]]ssa. [[Neuvostoliitto|Neuvostoaikana]] ukrainalais-katolilaiset pakotettiin liittymään [[Venäjän ortodoksinen kirkko|Venäjän ortodoksiseen kirkkoon]]. Vapautumisen jälkeen sen hierarkia pystytettiin nopeasti uudelleen Ukrainaan. Suomea lähin ukrainalais-katolinen seurakunta on [[Tallinna]]ssa.
 
==== III. Aleksandrialainen traditio ====
 
Aleksandrialaisen liturgian alkuperä liittyy [[pyhä Markus|pyhään evankelista Markukseen]].
 
15. '''Koptilainen riitus''' – egyptiläisiä katolilaisia, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1741. [[Aleksandria]]n patriarkka johtaa tätä 200&nbsp;000 uskovan kirkkoa, joka on levinnyt [[Egypti]]in ja [[Lähi-itä]]än. Liturgisina kielinä [[kopti]] ja [[arabian kieli|arabia]].
 
16. '''Etiopialainen riitus''' – etiopialaisia kopteja, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1846. Liturginen kieli on [[gheez]]. Nämä 200&nbsp;000 uskovaa asuvat [[Etiopia]]ssa, [[Eritrea]]ssa, [[Somalia]]ssa ja [[Jerusalem]]issa. Suomea lähinnä etiopialaisen riituksen liturgiaa vietetään [[Tukholma]]ssa.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
329

muokkausta