|
<div style="float: right; text-align: left; border: thin solid">[[Kuva:Route1(iceland).png|Route1(iceland).png]]<br>Hringvegur kiertää Islannin ympäri<br /> ja yhdistää monta rannikon läheisyydessä olevaa<br /> kylää ja kaupunkia toisiinsa.<br>
{{Sotilashenkilö
1. [[Reykjavík]]<br>
| nimi = Bernhard Weimar
2. [[Borgarnes]]<br>
| elinvuodet = 1604–1639
3. [[Blönduós]]<br>
| kuva = [[Kuva:Bernhard of Saxe-Weimar.jpg|190px]]
4. [[Akureyri]]<br>
| lisänimi =
5. [[Egilsstaðir]]<br>
| syntymäpaikka = 16. elokuuta 1604 [[Weimar]]
6. [[Höfn]]<br>
| kuolinpaikka = 18. heinäkuuta 1639, [[Neuenburg am Rhein]]
7. [[Selfoss]]
| maa = [[Protestantit]] (Saksa),<br>[[Alankomaat]],<br>[[Ruotsi]],<br>[[Ranska]]
</div>
| palvelusvuodet = 1621–1639
'''Hringvegur''' eli '''1-tie''' on [[Islanti|Islannin]] ympäri kiertävä maantie. Se yhdistää toisiinsa Islannin isoimmat kaupungit ja kylät. Hringvegurin kokonaispituus on 1339 km ja se on kaksikaistainen. Tie on pääosin asfaltoitu koko matkalta lukuun ottamatta joitain sorapäällysteisiä kohtia maan itäosissa. Islannin pääkaupungin [[Reykjavík]]in lähistöllä tien liikennemäärä on huomattavasti suurempi, noin 5 000–10 000 autoa päivässä, kun joissain harvasti asutuissa osissa liikennemäärät saattavat olla vain keskimäärin 100 autoa päivässä.
| sotilasarvo = [[Kenraali]] (1632)
| joukko-osasto =
| komentajuudet = Ruotsi (1632–1634),<br>Ranska (1635–1639)
| sodat = [[Lützenin taistelu|Lützen]] 1632 <br> [[Nördlingenin taistelu|Nördlingen]] 1634 <br> [[Rheinfeldenin taistelu|Rheinfelden]] 1638 <br> [[Breisachin piiritys|Breisach]] 1638
| kunniamerkit =
| sukulaissuhteet = Saksi-Weimarin herttuan Juhana III:n poika
| siviilissä = [[Franken]]in herttua 1633–1634
}}
Hringvegur on ollut yhtenäinen Islannin ympäri kiertävä tie vuodesta [[1974]] lähtien, kun maan eteläosissa sijaitsevan [[Skeiðará]]-joen yli rakennettiin silta.
'''Bernhard Weimar''' (oikeastaan '''Bernhard Saksi-Weimar''' {{k-de|Bernhard von Sachsen-Weimar}}) ([[16. elokuuta]] [[1604]] [[Weimar]] – [[18. heinäkuuta]] [[1639]] Neuenburg am Rhein) oli [[saksa]]lainen [[kenraali]] ja [[palkkasoturi]] [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana. Hän taisteli [[protestantti]]en, [[Alankomaat|Alankomaiden]], [[Ruotsi]]n ja [[Ranska]]n palveluksessa vuosina 1621–1639. Hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä [[Kustaa Horn]]in kanssa vuosina 1632–34 ja itsenäistä, Ranskan rahoittamaa armeijaa [[Rein]]illä 1635–1639. Hän oli Saksi-Weimarin herttuan Juhana III:n yhdestoista ja nuorin poika.
Hringvegur on ollut myös turistien suosiossa. Sitä vuokra-autolla kiertämällä voi tutustua omatoimisesti maahan ja monet nähtävyydet eivät sijaitse kaukana sen reitiltä.
==Sotilasura==
Sotilasuransa Weimar aloitti kolmikymmenvuotisen sodan alussa palvelemalla vuosina 1621–23 ja 1625–27 protestanttien armeijassa. Hollannin armeijan palveluksessa hän oli vuosina 1623–25 ja 1627–30. Ruotsin kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in liittyessä kolmikymmenvuotiseen sotaan, Weimar siirtyi hänen palvelukseensa 1630.
[[Kuva:Hringvegur in Borgarfjörður.jpg|thumb|left|[[Borgarfjörður]]in seutua.]]
Ruotsalaisten armeijassa Weimar yleni nopeasti, ollen mukana muun muassa [[Alte Vesten taistelu]]ssa. Jo [[Lützenin taistelu]]ssa 1632 hän oli ratkaisevassa roolissa voittaen taistelun, kun hän otti Ruotsin armeijan komentoonsa Kustaa II Aadolfin kaaduttua.
{{commons|Hringvegur}}
[[Luokka: PalkkasotilaatTiet]] ▼Weimar johti yhdessä Kustaa Hornin kanssa ruotsalaisten armeijaa [[Nördlingenin taistelu]]ssa 1634, jossa katoliset murskasivat ruotsalaiset.
[[Luokka:Islanti]]
[[cs:Hringvegur]]
==Ura itsenäisenä palkkasoturina==
[[de:Hringvegur]]
Nördlingenin taistelun jälkeen Weimar johdatti protestanttisen armeijan rippeet [[Elsass]]iin ja siirtyi Ranskan palvelukseen vuonna 1635. Hän johti menestyksekkäästi Ranskan rahoittamaa, mutta itsenäistä armeijaa sotien Reinillä katolisia vastaan. Vuosina 1637-1638 Weimar saattoi toimia suhteellisen vapaasti Etelä-Saksassa, koska [[Matthias Gallas]]in johtama keisarillinen pääarmeija keskittyi [[Johan Banér]]in johtamien ruotsalaisten ahdisteluun Pohjois-Saksassa.<ref name=Childs73>Childs ss. 73–74</ref>
[[en:Route 1 (Iceland)]]
[[es:Hringvegur]]
Kesällä 1637 Weimar taisteli menestyksekkäästi [[Franche-Comté]]ssa. Sotaretken jälkeen hän ylitti Reinin elokuun alussa [[Rheinau (Baden)|Rheinaussa]] ja kohtasi [[Johann von Werth]]in johtamat keisarilliset taistelussa, jonka Weimar voitti. Syyskuussa Weimarin oli kuitenkin pakko vetäytyä takaisin Reinin länsirannalle, minkä jälkeen hän siirtyi talvimajoitukseen [[Baselin hiippakunta]]an. Weimar ei ollut saanut Ranskan lupaamaa rahallista tukea, minkä vuoksi hänen armeijansa oli kutistunut alle 4 000 mieheen.<ref name=Ward>Ward</ref>
[[fr:Hringvegur]]
[[os:Зылдон фæндаг (Исланди)]]
Talvella 1637–1638 Weimar teki onnistuneen sotaretken Ylä-Reinillä. Ensimmäinen menestys tuli, kun Hohentwielin linnoituksen komentaja siirtyi varuskuntansa kanssa Württembergin herttuan Eberhardin puolelta Weimarin puolelle. Tämän jälkeen Weimar otti haltuunsa Itävallan [[Waldstädte]]n valtaamalla Reinin varrella olevat [[Bad Säckingen|Säckingenin]], [[Laufenburg]]in, [[Waldshut-Tiengen|Waldshutin]]. Hän voitti [[baijeri]]laiset [[Rheinfeldenin taistelu|Rheinfeldenissä]], jonka jälkeen valtasi [[Rheinfelden]]in, [[Neuenburg am Rhein|Neuenburgin]] ja [[Freiburg]]in.<ref name=Ward /> Tämän jälkeen hän [[Breisachin piiritys|piiritti Breisachia]] (elokuusta–joulukuuhun 1638) ja valtasi kaupungin katolisten auttamisyrityksistä huolimatta. [[Breisach am Rhein|Breisach]] oli tärkeä tukikohta [[espanjalainen tie|espanjalaisen tien]] varrella.
[[is:Þjóðvegur 1]]
[[it:Hringvegur]]
Weimarin tavoitteena oli luoda valtauksistaan [[Elsass]]issa ja Reinillä oma herttuakunta, mutta hän kuoli [[isorokko]]on ennen kuin pääsi sopimukseen [[kardinaali Richelieu]]n kanssa. Tämän jälkeen Weimarin alainen myi vallatut linnoitukset Ranskalle, mikä johti Ranskan vaikutusvallan huomattavaan kasvuun alueella.
[[he:כביש 1 (איסלנד)]]
[[nl:Hringvegur]]
==Lähteet==
[[no:Hringvegur]]
*{{kirjaviite | Tekijä=Childs, John| Vuosi=2001 | Nimeke= Warfare in the Seventeenth Century | | Julkaisija=Lontoo: Cassell | Tunniste=ISBN 0-304-36373-1}}
[[pl:Droga 1 (Islandia)]]
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uni-mannheim.de/mateo/camenaref/cmh/cmh413.html| Nimeke = The later years of the thirty years' war. (1635-48.) | Tekijä = Ward, A. W.| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Universität Mannheim | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}
[[ru:Окружная дорога (Исландия)]]
[[sv:Ringvägen, Island]]
===Viitteet===
{{viitteet}}
{{Tynkä/Sotilas}}
{{DEFAULTSORT:Weimar, Bernhard}}
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota]]
[[Luokka:Saksalaiset kenraalit]]
▲[[Luokka:Palkkasotilaat]]
[[de:Bernhard von Sachsen-Weimar]]
[[en:Bernard of Saxe-Weimar]]
[[fr:Bernard de Saxe-Weimar]]
[[ko:베른하르트 폰 작센 바이마르]]
[[it:Bernardo di Sassonia-Weimar]]
[[ja:ベルンハルト・フォン・ザクセン＝ヴァイマル]]
[[pl:Bernard Weimarski]]
[[sv:Bernhard av Sachsen-Weimar]]
| 