Ero sivun ”Riitti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{viitteet}}, fix |
kh, w |
||
Rivi 3:
Riitillä on tietty suorittamistapa ja se voi olla yksilön tai yhteisön suorittama. Useimmiten riitin suorittaa tehtävään erikoistunut henkilö, kuten [[šamaani]] tai [[pappi]]. Monissa kulttuureissa arkisetkin elinkeinonharjoittamiseen liittyvät tapahtumat ovat saaneet seremoniallisen luonteen. [[Sosiologia]]ssa riitillä voidaan viitata mihin tahansa symboliseen käyttäytymiseen, joka toistuu sopivina hetkinä ja ilmaisee tyylitellyssä muodossa jotakin ryhmän tai yksilön tunnustamaa arvoa tai päämäärää.
Nykyaikaisen riitintutkimuksen on katsottu alkavan [[
Durkheim korosti riitin merkitystä yhteisön identiteetille: ”Riitin välityksellä ryhmä toistuvasti uudistaa käsityksen itsestään ja yhteenkuuluvuudestaan; samalla vahvistetaan yksilöiden sosiaalista olemusta.”<ref>Otavan suuri ensyklopedia: Riitti</ref>
Rivi 15:
{{korjattava}}
==
=== Läntiset riitukset ===
Paavin välittömässä alaisuudessa▼
1. '''Roomalainen l. [[latinalainen riitus]]'''. Vaikka sen alkuperä voidaan suoraan jäljittää vain 300-luvulle, on siinä juutalaisen temppeli- ja synagogapalveluksen vaikutteita, jotka viittaavat juutalaista alkuperää olevaan apostoliseen traditioon. Trenton kirkolliskokouksen jälkeen (1571) liturgia yhdenmukaistettiin lännessä ja silloin kaikki alle 200 vuotta vanhat litrugiset traditiot lopetettiin. Latinalaiseen riitukseen kuuluu yli 90 % kaikista katolilaisista. Sen voimassaoleva liturgia perustuu vuoden 2001 Roomalaiseen messukirjaan.▼
▲1. '''Roomalainen
- Vuoden 1962 messukirja (Trenton l. [[Pyhä Pius V|Pius V:n]] l. tridentiininen messu) – koko kirkossa on lupa myös [[Vatikaanin II kirkolliskokous]]ta edeltäneen liturgian viettoon.▼
▲- Vuoden 1962 messukirja (Trenton
- Anglikaaninen käytäntö – joillakin seurakuntineen katolisuuteen kääntyneillä entisillä anglikaanisen kommuunion papeilla on lupa viettää sakramentteja opillisesti korjatun anglikaanisen käytännön mukaan.
2. '''Mozarabinen riitus''' – [[Iberian
3. '''Ambrosiaaninen riitus''' –
4. '''Bragalainen riitus''' –
5. '''Dominikaaninen riitus'''
Rivi 37 ⟶ 39:
7. '''Kartusiaaninen riitus'''
===
==== I. Antiokialainen
===== Ia. Länsisyyrialaiset riitukset =====
8. '''Maroniittinen riitus''' – pysynyt aina Rooman yhteydessä. Sitä johtaa Antiokian maroniittipatriarkka, ja sen liturginen kieli on [[aramean kieli|aramea]]. Maroniitteja on 3 miljoonaa, ja he asuvat
9. '''Syyrialainen riitus''' – palasi Rooman yhteyteen vuonna 1781 monofysiittisesta harhaopista. Antiokian syyrialainen patriarkka. Syyrialaisia katolilaisia on 110 000 ja he asuvat
10. '''Malankarilainen riitus''' – Etelä-Intian katolilaiset, jotka [[pyhä Tuomas]] evankelioi ja jotka käyttävät länsisyyrialaista liturgiaa. Palanneet Rooman yhteyteen 1930. Malankarilaisten katolilaisten liturgiset kielet tänään ovat [[syyrian kieli|länsisyyria]] ja
===== Ib. Itäsyyrialaiset riitukset =====
11. '''Kaldealainen riitus''' – palanneet Rooman yhteyteen 1692 nestoriolaisesta harhaopista. [[Kaldealaiset|Kaldealaisten]] Babylonin patriarkka. Liturgisina kielinä [[kaldean kieli|kaldea]] ja [[Arabian kieli|arabia]]. Kaldealaisia katolilaisia on 310 000 lähinnä
12. '''Syyrialais-malabarilainen riitus''' – Etelä-Intian itäsyyrialaista liturgiaa noudattavat katolilaiset. Palasivat Roomaan 1500-luvulla nestoriolaisesta harhaopista. Liturgiset kielet [[syyrian kieli|syyria]] ja
==== II. Bysanttilainen traditio ====
Bysanttilainen liturgia on kehittynyt pyhän Jaakobin liturgiasta [[pyhä Basileios|pyhien Basileioksen]] ja [[Johannes Krysostomos|Johannes Krysostomoksen]] työn kautta. Sitä käytetään pääosin Roomasta erossa olevissa [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisissa kirkoissa]].
13. '''Armenialainen riitus'''.
14. '''Bysanttilainen riitus'''
• Albanialais-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen vuonna 1628. Heitä on vain 1400 ja heidän liturginen kielensä on [[albania (kieli)|albania]].
• Valkovenäläis-katolilaiset – tuntematon määrä [[valkovenäläiset|valkovenäläisiä]], jotka palasivat Rooman yhteyteen 1600-luvulla. Liturginen kieli on [[kirkkoslaavi]].
• Bulgarialais-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen 1861. Kirkossa on 20 000 uskovaa, ja sen liturginen kieli on [[kirkkoslaavi]].
• Tšekkiläiset bysanttilaiset katolilaiset – saivat
• Križevci –
• Kreikkalais-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen 1829. Heitä on 2 500 [[Kreikka|Kreikassa]], [[Vähä-
• Unkarilais-rutenialaiset – Rooman yhteyteen 1646 palanneiden [[ruteenit|ruteenien]] jälkeläisiä. Uskovia on 300 000
• Italo-Albanialaiset – pysyneet aina Rooman yhteydessä. Nämä 60 000 bysanttilaisen riituksen katolilaista asuvat Etelä-
• Melkiitit – Syyrian ja Egyptin skismassa olleista kirkoista Rooman yhteyteen ristiretkien aikana palanneet katolilaiset, jotka vahvistivat ykseytensä lopullisesti 1700-luvulla. [[Damaskos|Damaskoksen]] kreikkalainen melkiittipatriarkka. Liturgiset kielet [[kreikka (kieli)|kreikka]], [[arabian kieli|arabia]], [[englanti (kieli)|englanti]], [[portugalin kieli|portugali]] ja [[espanjan kieli|espanja]]. Melkiittejä on yli miljoona, ja he asuvat
• Romanialais-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen 1697. Liturgisena kielenä [[romanian kieli|romania]]. Romanialais-katolilaisia on yli miljoona
• Venäläis-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen 1905. Liturgisena kielenä [[kirkkoslaavi]]. Tuntematon määrä uskovia
• Slovakialais-bysanttilaiset –
• Ukrainalais-katolilaiset ja ruteenit – palasivat Rooman yhteyteen
==== III. Aleksandrialainen traditio ====
Aleksandrialaisen liturgian alkuperä liittyy [[pyhä Markus|pyhään evankelista Markukseen]].
15. '''Koptilainen riitus''' – egyptiläisiä katolilaisia, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1741.
16. '''Etiopialainen riitus''' – etiopialaisia kopteja, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1846. Liturginen kieli on [[gheez]]. Nämä 200 000 uskovaa asuvat
== Lähteet ==
|