Ero sivun ”Riitti” versioiden välillä

1 358 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
kh, w
({{viitteet}}, fix)
(kh, w)
Riitillä on tietty suorittamistapa ja se voi olla yksilön tai yhteisön suorittama. Useimmiten riitin suorittaa tehtävään erikoistunut henkilö, kuten [[šamaani]] tai [[pappi]]. Monissa kulttuureissa arkisetkin elinkeinonharjoittamiseen liittyvät tapahtumat ovat saaneet seremoniallisen luonteen. [[Sosiologia]]ssa riitillä voidaan viitata mihin tahansa symboliseen käyttäytymiseen, joka toistuu sopivina hetkinä ja ilmaisee tyylitellyssä muodossa jotakin ryhmän tai yksilön tunnustamaa arvoa tai päämäärää.
 
Nykyaikaisen riitintutkimuksen on katsottu alkavan [[skotlantilainen|skotlantilaisestaskotlanti]]laisesta [[teologi]]sta ja [[orientalisti]]sta [[William Robertson Smith]]istä ja [[ranskalainen|ranskalaisesta]] [[sosiologi]]sta [[Émile Durkheim|Émile Durkheimista]]. Smith korosti uskonnollisen toiminnan merkitystä myös niissä kulttuureissa, joissa varsinaista uskontunnustusta ei ollut.
 
Durkheim korosti riitin merkitystä yhteisön identiteetille: ”Riitin välityksellä ryhmä toistuvasti uudistaa käsityksen itsestään ja yhteenkuuluvuudestaan; samalla vahvistetaan yksilöiden sosiaalista olemusta.”<ref>Otavan suuri ensyklopedia: Riitti</ref>
 
{{korjattava}}
== RitusRiitus (Katolisen[[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] [[liturgia]]) ==
 
=== Läntiset riitukset ===
Paavin välittömässä alaisuudessa
 
Paavin[[Paavi]]n välittömässä alaisuudessa.
1. '''Roomalainen l. [[latinalainen riitus]]'''. Vaikka sen alkuperä voidaan suoraan jäljittää vain 300-luvulle, on siinä juutalaisen temppeli- ja synagogapalveluksen vaikutteita, jotka viittaavat juutalaista alkuperää olevaan apostoliseen traditioon. Trenton kirkolliskokouksen jälkeen (1571) liturgia yhdenmukaistettiin lännessä ja silloin kaikki alle 200 vuotta vanhat litrugiset traditiot lopetettiin. Latinalaiseen riitukseen kuuluu yli 90&nbsp;% kaikista katolilaisista. Sen voimassaoleva liturgia perustuu vuoden 2001 Roomalaiseen messukirjaan.
 
1. '''Roomalainen l.eli [[latinalainen riitus]]'''. Vaikka sen alkuperä voidaan suoraan jäljittää vain 300-luvulle, on siinä [[juutalaisuus|juutalaisen]] temppeli- ja synagogapalveluksen vaikutteita, jotka viittaavat juutalaista alkuperää olevaan apostoliseen traditioon. [[Trenton kirkolliskokous|Trenton kirkolliskokouksen]] jälkeen (1571) liturgia yhdenmukaistettiin lännessä, ja silloin kaikki alle 200 vuotta vanhat litrugiset traditiot lopetettiin. Latinalaiseen riitukseen kuuluu yli 90&nbsp;% kaikista katolilaisista. Sen voimassaolevavoimassa oleva liturgia perustuu vuoden 2001 Roomalaiseen messukirjaan[[messukirja]]an.
- Vuoden 1962 messukirja (Trenton l. [[Pyhä Pius V|Pius V:n]] l. tridentiininen messu) – koko kirkossa on lupa myös [[Vatikaanin II kirkolliskokous]]ta edeltäneen liturgian viettoon.
 
- Vuoden 1962 messukirja (Trenton l.eli [[Pyhä Pius V|Pius V:n]] l.eli [[tridentiininen messu]]) – koko kirkossa on lupa myös [[Vatikaanin II kirkolliskokous]]ta edeltäneen liturgian viettoon.
 
- Anglikaaninen käytäntö – joillakin seurakuntineen katolisuuteen kääntyneillä entisillä anglikaanisen kommuunion papeilla on lupa viettää sakramentteja opillisesti korjatun anglikaanisen käytännön mukaan.
 
2. '''Mozarabinen riitus''' – [[Iberian niemimaanniemimaa]]n vanha riitus, jota nykyään vietetään Toledon[[Toledo]]n katedraalissa ja kuudessa muussa seurakunnassa.
 
3. '''Ambrosiaaninen riitus''' – Milanon[[Milano]]n arkkihiippakunnan riitus, joka on siellä käytössä pääosassa seurakuntia.
 
4. '''Bragalainen riitus''' – Bragan[[Braga]]n arkkihiippakunnan riitus Portugalista[[Portugali]]sta; käytetään toisinaan.
 
5. '''Dominikaaninen riitus'''
7. '''Kartusiaaninen riitus'''
 
=== ItäsetItäiset riitukset ja kirkot ===
 
Näillä[[Idän katoliset kirkot|Idän katolisilla kirkoilla]] on oma hierarkiansa, hallintojärjestelmänsä ja kirkkolakinsa. Paavi harjoittaa primaattiaan[[primaatti]]aan niihin nähden Itäisten Kirkkojen Kongregaation kautta.
 
==== I. Antiokialainen Traditiotraditio ====
 
Antiokian[[Antiokia]]n kirkko on [[Pyhä Pietari|pyhän Pietarin]] perustama, ja sen liturginen traditio liittyy [[Pyhä Jaakob|pyhän Jaakobin]] ja Jerusalemin[[Jerusalem]]in kirkon traditioon.
 
===== Ia. Länsisyyrialaiset riitukset =====
 
8. '''Maroniittinen riitus''' – pysynyt aina Rooman yhteydessä. Sitä johtaa Antiokian maroniittipatriarkka, ja sen liturginen kieli on [[aramean kieli|aramea]]. Maroniitteja on 3 miljoonaa, ja he asuvat Libanonissa[[Libanon]]issa, [[Kypros|Kyproksella]], Egyptissä[[Egypti]]ssä, Syyriassa[[Syyria]]ssa, Israelissa[[Israel]]issa ja [[Amerikka|Amerikassa]].
 
9. '''Syyrialainen riitus''' – palasi Rooman yhteyteen vuonna 1781 monofysiittisesta harhaopista. Antiokian syyrialainen patriarkka. Syyrialaisia katolilaisia on 110&nbsp;000 ja he asuvat Syyriassa[[Syyria]]ssa, Libanonissa[[Libanon]]issa, Irakissa[[Irak]]issa, Egyptissä[[Egypti]]ssä ja [[Amerikka|Amerikassa]].
 
10. '''Malankarilainen riitus''' – Etelä-Intian katolilaiset, jotka [[pyhä Tuomas]] evankelioi ja jotka käyttävät länsisyyrialaista liturgiaa. Palanneet Rooman yhteyteen 1930. Malankarilaisten katolilaisten liturgiset kielet tänään ovat [[syyrian kieli|länsisyyria]] ja malayalam[[malajalam]]. Heitä on 350&nbsp;000 Intiassa[[Intia]]ssa ja [[Amerikka|Amerikassa]].
 
===== Ib. Itäsyyrialaiset riitukset =====
 
11. '''Kaldealainen riitus''' – palanneet Rooman yhteyteen 1692 nestoriolaisesta harhaopista. [[Kaldealaiset|Kaldealaisten]] Babylonin patriarkka. Liturgisina kielinä [[kaldean kieli|kaldea]] ja [[Arabian kieli|arabia]]. Kaldealaisia katolilaisia on 310&nbsp;000 lähinnä Irakissa[[Irak]]issa, Iranissa[[Iran]]issa, Syyriassa[[Syyria]]ssa, Libanonissa[[Libanon]]issa, Egyptissä[[Egypti]]ssä, [[Turkki|Turkissa]] ja [[Amerikka|Amerikassa]]. Myös [[Suomi|Suomessa]] heitä on toista sataatoistasataa.
 
12. '''Syyrialais-malabarilainen riitus''' – Etelä-Intian itäsyyrialaista liturgiaa noudattavat katolilaiset. Palasivat Roomaan 1500-luvulla nestoriolaisesta harhaopista. Liturgiset kielet [[syyrian kieli|syyria]] ja malayalam[[malajalam]]. Syyrialais-malabarilaisia katolilaisia on yli 3 miljoonaa lähinnä Keralan[[Kerala]]n provinssissa Intiassa[[Intia]]ssa.
 
==== II. Bysanttilainen traditio ====
 
Bysanttilainen liturgia on kehittynyt pyhän Jaakobin liturgiasta [[pyhä Basileios|pyhien Basileioksen]] ja [[Johannes Krysostomos|Johannes Krysostomoksen]] työn kautta. Sitä käytetään pääosin Roomasta erossa olevissa [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisissa kirkoissa]].
 
13. '''Armenialainen riitus'''. Armenia[[Armenialaiset]] oliolivat ensimmäinen kristinuskoon kääntynyt kokonainen kansa. Armenian katolilaiset palasivat Rooman yhteyteen [[ristiretket|ristiretkien]] aikaan, ja heitä johtaa Armenialaistenarmenialaisten Kilikian[[Kilikia]]n patriarkka. Liturginen kieli on [[armenian kieli|muinaisarmenia]]. Heitä on 350&nbsp;000 Armeniassa[[Armenia]]ssa, Syyriassa[[Syyria]]ssa, Iranissa[[Iran]]issa, Irakissa[[Irak]]issa, Libanonissa[[Libanon]]issa, [[Turkki|Turkissa]], Egyptissä[[Egypti]]ssä, [[Kreikka|Kreikassa]], Ukrainassa[[Ukraina]]ssa, Ranskassa[[Ranska]]ssa, Romaniassa[[Romania]]ssa ja [[Amerikka|Amerikassa]].
 
14. '''Bysanttilainen riitus'''
 
• Albanialais-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen vuonna 1628. Heitä on vain 1400 ja heidän liturginen kielensä on [[albania (kieli)|albania]].
 
• Valkovenäläis-katolilaiset – tuntematon määrä [[valkovenäläiset|valkovenäläisiä]], jotka palasivat Rooman yhteyteen 1600-luvulla. Liturginen kieli on [[kirkkoslaavi]].
 
• Bulgarialais-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen 1861. Kirkossa on 20 000 uskovaa, ja sen liturginen kieli on [[kirkkoslaavi]].
 
• Tšekkiläiset bysanttilaiset katolilaiset – saivat Tšekinmaalla[[Tšekinmaa]]lla oman jurisdiktion 1996.
 
• Križevci – kroatialaisia[[kroatia]]laisia bysanttilaisen riituksen katolilaisia, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1611. Heitä on 50&nbsp;000 ja liturgisena kielenä on [[kirkkoslaavi]].
 
• Kreikkalais-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen 1829. Heitä on 2&nbsp;500 [[Kreikka|Kreikassa]], [[Vähä-AasiassaAasia]]ssa ja [[Eurooppa|Euroopassa]], ja heidän liturginen kielensä on [[kreikka (kieli)|kreikka]].
 
• Unkarilais-rutenialaiset – Rooman yhteyteen 1646 palanneiden [[ruteenit|ruteenien]] jälkeläisiä. Uskovia on 300&nbsp;000 Unkarissa[[Unkari]]ssa, [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Amerikka|Amerikoissa]].
 
• Italo-Albanialaiset – pysyneet aina Rooman yhteydessä. Nämä 60&nbsp;000 bysanttilaisen riituksen katolilaista asuvat Etelä-Italiassa[[Italia]]ssa, Sisiliassa[[Sisilia]]ssa ja [[Amerikka|Amerikoissa]]. Liturgisina kielinä ovat kreikka ja italo-albania.
 
• Melkiitit – Syyrian ja Egyptin skismassa olleista kirkoista Rooman yhteyteen ristiretkien aikana palanneet katolilaiset, jotka vahvistivat ykseytensä lopullisesti 1700-luvulla. [[Damaskos|Damaskoksen]] kreikkalainen melkiittipatriarkka. Liturgiset kielet [[kreikka (kieli)|kreikka]], [[arabian kieli|arabia]], [[englanti (kieli)|englanti]], [[portugalin kieli|portugali]] ja [[espanjan kieli|espanja]]. Melkiittejä on yli miljoona, ja he asuvat Syyriassa[[Syyria]]ssa, Libanonissa[[Libanon]]issa, Jordaniassa[[Jordania]]ssa, Israelissa[[Israel]]issa, Kanadassa[[Kanada]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], Meksikossa[[Meksiko]]ssa, Brasiliassa[[Brasilia]]ssa, Venezuelassa[[Venezuela]]ssa, Argentiinassa[[Argentiina]]ssa ja Australiassa[[Australia]]ssa.
 
• Romanialais-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen 1697. Liturgisena kielenä [[romanian kieli|romania]]. Romanialais-katolilaisia on yli miljoona Romaniassa[[Romania]]ssa, [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Amerikka|Amerikoissa]].
 
• Venäläis-katolilaiset – palasivat Rooman yhteyteen 1905. Liturgisena kielenä [[kirkkoslaavi]]. Tuntematon määrä uskovia Venäjällä[[Venäjä]]llä, Kiinassa[[Kiina]]ssa, [[Amerikka|Amerikoissa]] ja Australiassa[[Australia]]ssa.
 
• Slovakialais-bysanttilaiset – Slovakian[[Slovakia]]n 225&nbsp;000 bysanttilaisen riituksen katolilaista. Myös Kanadassa[[Kanada]]ssa on heidän seurakuntiaan.
 
• Ukrainalais-katolilaiset ja ruteenit – palasivat Rooman yhteyteen Brestin[[Brest]]in (1596) ja Užhorodin[[Užhorod]]in (1646) unioneissa. Lvivin[[Lviv]]in metropoliitta. Liturgisina kielinä [[kirkkoslaavi]] ja kansankieli (useimmiten [[ukrainan kieli|ukraina]]). Ukrainalais-katolilaisia on 5,5 miljoonaa Ukrainassa[[Ukraina]]ssa, Puolassa[[Puola]]ssa, [[Englanti|Englannissa]], Saksassa[[Saksa]]ssa, Ranskassa[[Ranska]]ssa, Kanadassa[[Kanada]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], Brasiliassa[[Brasilia]]ssa, Argentiinassa[[Argentiina]]ssa ja Australiassa[[Australia]]ssa. [[Neuvostoliitto|Neuvostoaikana]] ukrainalais-katolilaiset pakotettiin liittymään [[Venäjän ortodoksinen kirkko|Venäjän ortodoksiseen kirkkoon]]. Vapautumisen jälkeen sen hierarkia pystytettiin nopeasti uudelleen Ukrainaan. LähinSuomea lähin ukrainalais-katolinen seurakunta on Tallinnassa[[Tallinna]]ssa.
 
==== III. Aleksandrialainen traditio ====
 
Aleksandrialaisen liturgian alkuperä liittyy [[pyhä Markus|pyhään evankelista Markukseen]].
 
15. '''Koptilainen riitus''' – egyptiläisiä katolilaisia, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1741. Aleksandrian[[Aleksandria]]n patriarkka johtaa tätä 200&nbsp;000 uskovan kirkkoa, joka on levinnyt Egyptiin[[Egypti]]in ja [[Lähi-itäänitä]]än. Liturgisina kielinä [[kopti]] ja [[arabian kieli|arabia]].
 
16. '''Etiopialainen riitus''' – etiopialaisia kopteja, jotka palasivat Rooman yhteyteen 1846. Liturginen kieli on [[gheez]]. Nämä 200&nbsp;000 uskovaa asuvat Etiopiassa[[Etiopia]]ssa, Eritreassa[[Eritrea]]ssa, Somaliassa[[Somalia]]ssa ja Jerusalemissa[[Jerusalem]]issa. MeitäSuomea lähinnä etiopialaisen riituksen liturgiaa vietetään Tukholmassa[[Tukholma]]ssa.
 
== Lähteet ==