'''TaatitTatit''' (taatiksitatiksi ''tat'') on useista [[iranilaiset kielet|iranilaista]] kieltä puhuvista etnisistä ryhmistä käytetty nimitys.
[[Iran]]issa taattejatateja arvioidaan olevan noin 300 000 henkeä. He asuvat erillisinä ryhminä Iranin ylängön luoteisosassa, [[Teheran]]in ja [[Qazvin]]in kaupunkien välillä, [[Talikan]]in vuoristoseudulla sekä [[Zohra]]n tasangolla. Kieleltään ja kultuuriltaan Iranin taatittatit eivät juurikaan poikkea [[persialaiset|persialaisista]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1988 | Sivu = 435 | Tunniste = }}</ref>
Entisessä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] on useita [[taatintatin kieli|taatintatin kieltä]] puhuvia ryhmiä, jotka eroavat toisistaan uskonnon mukaan. TaatinTatin kieli jakautuu etelä- ja pohjoismurteisiin, jotka ovat vain vaivoin toistensa puhujien ymmärrettävissä.
TaatinTatin etelämurretta puhuvat [[Azerbaidžan]]issa asuvat [[islam]]ia tunnustavat muslimitaatitmuslimitatit sekä [[Armenian apostolinen kirkko|Armenian kirkko]]on kuuluvat armenialaistaatitarmenialaistatit.<ref name="jazyki 76-77">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 76–77 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref> Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan taattejatateja oli Azerbaidžanissa 10 200 henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 2000 | Sivu = 473 | Tunniste = ISBN 5-87444-103-4}}</ref> Azerbaidžanin taatittatit ovat pitkälti sulautuneet [[azerit|azereihin]] ja puhuvat toisena kielenään [[azerin kieli|azeria]] sekä usein myös [[venäjän kieli|venäjää]], [[lezgin kieli|lezgiä]] tai [[armenian kieli|armeniaa]].<ref name="jazyki 76-77" />
Pohjoismurretta puhuvat [[Dagestan]]issa, [[Kabardi-Balkaria]]ssa ja muualla [[Pohjois-Kaukasiassa]] asuvat [[juutalaiset|juutalaisuutta]] tunnustavat taatittatit eli [[vuoristojuutalaiset]]. Pohjoismurteeseen perustuva taatintatin kirjakieli on yksi Dagestanin virallisista kielistäkirjakielistä. Dagestanissa ja Pohjois-Kaukasiassa asuvien taatintatin puhujien toinen kieli on venäjä ja kolmantena kielenä voi olla joku paikallisista kielistä.<ref name="jazyki 76-77" />
Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan Venäjällä asui 19 400 taattiatatia ja 11 300 vuoristojuutalaista. Dagestanissa taattejatateja oli 12 900 henkeä, vuoristojuutalaisia 3 600 ja muita juutalaisia 9 400 (jälkimmäiseen lukuun voi sisältyä myös taatintatin puhujia). Kabardi-Balkariassa vuoristojuutalaisia oli 3 200 henkeä, taattejatateja 1 900 ja juutalaisia 1 700.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Narody Rossii: entsiklopedija | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1994 | Sivu = 433–434 | Tunniste = ISBN 5-85270-082-7}}</ref>
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Venäjällä oli enää 3 400 vuoristojuutalaista ja 2 300 taattiatatia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Dagestanissa taattejatateja oli enää 825 henkeä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_07.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.7. Naselenije otdelnyh natsionalnostei po vozrastnym gruppam i polu po subjektam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 24.1.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Väestömäärän romahtamista selittää taattiatatia puhuvien juutalaisten muutto [[Israel]]iin.
