|
}}
'''Pallas-Yllästunturin kansallispuisto''' on Suomen kolmanneksi suurin [[kansallispuisto]]. Se sijaitsee Länsi-Lapissa [[Enontekiö]]n, [[Kittilä]]n, [[Kolari]]n ja [[Muonio]]n kuntien alueella. Kansallispuisto on perustettu muodollisesti vasta vuonna 2005, jolloin Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon liitettiin Ylläs-Aakenuksen suojelualue. Varsinainen [[Yllästunturi]]n laskettelukeskus ei kuulu kansallispuistoon. Puiston korkein kohta on [[Taivaskero]]. Yhteenlaskettu pinta-ala on nyt 1 020 km². Keväällä 2008 on tullut julkisuuteen, että hotelliketju Lapland Hotels suunnittelee Hotelli Pallaksen yhteyteen voimakasta lisärakentamista. Lisärakentaminen edellyttää muun muassa lainmuutosta Eduskunnassa.
[[Kuva:Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.jpg|thumb|230px|Kuru kansallispuistossa.]]
'''Pallas-Yllästunturin kansallispuisto''' on Suomen kolmanneksi suurin [[kansallispuisto]], joka sijaitsee Länsi-Lapissa [[Enontekiö]]n, [[Kittilä]]n, [[Kolari]]n ja [[Muonio]]n kuntien alueella. Se on perustettu muodollisesti vasta vuonna 2005, jolloin Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon liitettiin Ylläs-Aakenuksen suojelualue. Varsinainen [[Yllästunturi]]n laskettelukeskus ei kuulu kansallispuistoon. Puiston korkein kohta on [[Taivaskero]]. Yhteenlaskettu pinta-ala on nyt 1020 km². Keväällä 2008 on tullut julkisuuteen, että hotelliketju Lapland Hotels suunnittelee Hotelli Pallaksen yhteyteen voimakasta lisärakentamista. Lisärakentaminen edellyttää muun muassa lainmuutosta Eduskunnassa.
==Tuntureiden synty==
Tuntureiden kallioperän kehityksen varhaisimmat tapahtumat sijoittuvat ajankohtaan, jolloin Suomen halkaisi Alppien kaltainen poimuvuoristo, Svekokarelidit. Aikaa siitä on kulunut noin 3 miljardia vuotta, eikä vuoristosta enää ole jäljellä kuin sen kuluneet juuriosat eli nykyiset tunturit. Svekokarelidien jäännökset muodostavat nykyään kvartsiittivaarojen ja -tunturien ketjun, joka ulottuu Länsi-Lapista Pohjois-Karjalaan.
==Retkeilymahdollisuudet==
Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on merkittyjä kävelyreittejä yhteensä noin 350 kilometriä. Kansallispuistossa on useita luontopolkuja, jotka ovat helppokulkuisia ja joiden kohdeopasteista saa tietoa alueen luonnosta ja kulttuurista. Alueella on lukuisia vaihtoehtoisia reittejä päiväretkeilyyn.
===Päiväretket===
[[Kuva:Pallastunturi Finland.jpg|230px|thumb|Vaellusreittien alku Pallastunturin juurella, kuvassa keskellä Taivaskero.]]
Kansallispuiston alueella on neljä pitkää vaellusreittiä: [[Hetta–Pallas-vaellusreitti|Hetta–Pallas]] (55 km), Ylläs–Olos (54 km), Ylläs–Pallas (72 km) ja Ylläs–Levi (50 km).
Pallas - Yllästunturin kansallispuistossa on merkittyjä kävelyreittejä yhteensä noin 350 km. Kansallispuistossa on useita luontopolkuja, jotka ovat helppokulkuisia ja joiden kohdeopasteista saa tietoa alueen luonnosta ja kulttuurista. Alueella on lukuisia vaihtoehtoisia reittejä päiväretkeilyyn.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella kulkee yhteensä 18 luontopolkua, joista 12 Ylläksen, kolme Pallaksen ja kolme Ounastunturien ympäristössä.
Retkeä suunniteltaessa kannattaa tutustua alueen olosuhteisiin eri vuoden aikoina.
== Kuvia ==
===Erävaellukset===
<gallery>
Alueella on neljä pitkää vaellusreittiä: [[Hetta-Pallas-vaellusreitti|Hetta - Pallas (55 km)]], Ylläs - Olos (54 km), Ylläs - Pallas (72 km) ja Ylläs - Levi (50 km).
Kuva:Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.jpg|Kuru kansallispuistossa
Kuva:Pallastunturi Finland.jpg|Vaellusreittien alku Pallastunturin juurella, kuvassa keskellä Taivaskero
Vaellusreiteistä suosituin on 55 km:n mittainen Hetta - Pallas -reitti. Pallakselta matkaa voi jatkaa myös Ylläkselle. Reittien varrella on autio-, päivä- ja varaustupia. Ylläkseltä voi suunnata kulkunsa myös Leville ja Olokselle. Ylläs - Levi- ja Ylläs - Olos -reittejä on kunnostettu uusimalla opasteet ja laittamalla pitkospuita märille osuuksille.
Kuva:Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 6.jpg|Tunturipuro Montellin majan läheisyydessä
Kuva:Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 3.jpg|Kansallispuistoa kesäkuussa 2006
Toistaiseksi vähän kuljettu kesäreitti johdattaa kulkijan Pallastuntureilta Lommoltunturin kautta etelään kohti Yllästuntureita. Reitti on vasta merkitty uudelleen, ja sille pääsee muun muassa Rauhalan kylästä. Rauhalan ja Ylläksen välillä ei ole palvelurakenteita, joten reitti sopii vain kokeneille retkeilijöille. Retkeilijän on kansallispuistossa liikkuessaan syytä ottaa huomioon rajoitusosat, joissa kesäaikaista liikkumista on rajoitettu.
Kuva:Montell hut.JPG|Montellin maja on nimetty [[Justus Elias Montell|Justus Montellin]] mukaan. Maja ei ole alkuperäinen.
</gallery>
===Luontokeskukset===
Länsi-Lapin luontokeskukset tutustuttavat matkailijat alueen luontoon ja kulttuuriin. Tunturien kupeessa kulkee Tunturientieksi kutsuttu reitti automatkailijoille. Se kuljettaa matkalaisen tuntureita sivuten etelästä Yllästuntureiden kainalosta Äkäslompolosta Äkäs- ja Jerisjärven ohi Pallastuntureille. Sieltä lasketaan tuntureita viistäen itään ja seurataan Ounasjokea sen latvoille Ounasjärven rannalle Enontekiön Hettaan.
Koko tunturiketju tulee tutuksi, kun aloittaa tutustumisen luontokeskus Kellokkaasta Yllästunturilla, poikkeaa Pallastunturin luontokeskukseen ja päättää retkensä Hettaan Tunturi-Lapin luontokeskukseen. Suomineidon peukalossa on vielä Kilpisjärven luontotalo, jonka näyttely kertoo Yliperän tuntureiden taustasta, sen luonnosta ja ihmisten värikkäästä historiasta.
===Luontopolut===
[[Kuva:Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 6.jpg|thumb|230px|Tunturipuro Montellin majan läheisyydessä.]]
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston monimuotoiseen luontoon on helppo tutustua luontopoluilla.
Alueella on yhteensä 18 luontopolkua, joista 12 Ylläksen, 3 Pallaksen ja 3 Ounastunturien ympäristössä. Lisätietoja luontopoluista on tämän sivun lopussa.
====Tunturi-Lapin luontokeskuksen ympäristö====
*'''Peurapolku, 2 km'''
Peurapolku ei ole kansallispuiston alueella, mutta se liittyy alueeseen ja sen historiaan. Polku alkaa Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta, ja se esittelee peuranpyyntiä. Polun varrella on useita vanhoja peuranhautoja sekä hangasaitaa. Polku on merkitty peurapatsaisiin kiinnitetyillä sorkan jäljillä. Polku on osa Hetan lähialueen reitistöä ja sitä pitkin pääsee muun muassa valaistulle kuntoradalle.
*'''Juhannuspolku ja Postipolku, 2 km''''
Jyppyrävaaralla kiertävät polut eivät ole kansallispuiston alueella, mutta ne liittyvät alueen historiaan. Juhannuspolku lähtee Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta. Polun varrella olevissa tauluissa kerrotaan alueen historiasta, juhannuksenviettotavoista, postin kuljetuksesta sekä seitakivistä. Luontopolku lähtee luontokeskuksesta Juhannuspolkuna, jota pitkin voi nousta Jyppyrävaaran päälle. Vaaran laelta avautuvat upeat maisemat ympäröivään tunturiluontoon. Polku jatkuu takaisin luontokeskukseen Postipolkuna. Polku on osa Hetan lähialueen reitistöä ja sitä pitkin pääsee muun muassa valaistulle kuntoradalle.
Palvelut: Jyppyrävaaran laella sijaitsee näköalakota.
*'''Pippovuoman suopolku, 10 km'''
Pippovuoma on laaja aapasuo, jonne on rakennettu pitkospolku. Siellä voi tutustua suon linnustoon ja kasvistoon. Polun loppupää kulkee harjumaastossa ja palaa Ketomellan tielle, puolen kilometrin päähän lähtöpaikastaan.
Palvelut: Reitin puolivälissä on laavukatos, tulentekopaikka ja lintutorni.
====Pallastunturin luontokeskuksen ympäristö====
*'''Vatikurun luontopolku, 3 km'''
Polku lähtee Pallastunturin luontokeskuksen nurkalta. Polku kiertää lenkin Pallastuntureiden kupeella, ja sen varrella esitellään tunturiseudun elämää ja kulttuuria.
*'''Pyhäjoen luontopolku, 3,5 km'''
Polun lähtöpaikka on Pallaksentien varrella lähellä Pallasjärven rantaa, Pyhäjoen alajuoksulla. Polku esittelee Pyhäjokivarren erityisen rehevää lehtomaista kuusikkoa ja sen eliöstöä. Pyhäjoen paikoin jylhät kalliorannat ja metsän vanha puusto luovat erityisen juhlavan tunnelman.
*'''Pallaksen luontolatu, 3 km'''
Hotelli Pallaksen kulmalta lähtevä luontolatu esittelee tunturin talvista luontoa ja sen talvesta selviytymisen keinoja.
====Luontokeskus Kellokkaan ympäristö====
*'''Aakenustunturin vaellusluontopolku, 17 km'''
Totovaaran pysäköintialueelta lähtee luontopolku, jonka kiertämiseen kannattaa varata koko kesäinen päivä. Polku on merkitty käpymerkein. Kohdeopasteiden avulla retkeilijä voi tutustua alueen eläimistöön, geologiaan ja historiaan.
Aluksi kuljetaan vanhaa Kirgiisitietä länteen ja sieltä Molosjängän rinnesuolle, josta avautuu mahtava näkymä alas tuntureiden ympäröimälle suoalueelle. Sieltä noustaan polkua Vaulokurun kautta Moloslaen päälle ja palataan Niritsankuusikon taukopaikan kautta lähtöpaikkaan.
Aakenustunturin vaellusluontopolun osana on Kihokkipolku, joka kulkee Ison Molosjängän poikki. Polun varren opasteet kertovat suokasvien kuten kihokin elämästä.
Palvelut: Niritsankuusikon taukopaikka
*'''Kiirunan kieppi, 15 km'''
Luontokeskus Kellokkaan pihasta tai Ylläsjärven laskettelukeskukselta lähtevä luontopolku on merkitty kiirunan jalanjälki -merkein. Polun teemana on tuntureiden geologia.
Reitti kiertää jylhässä tunturimaastossa Ylläksen Keskisenlaen. Kauniin Kellostapulin kurun kivikkoinen osuus on pitkostettu, joten kulkeminen on helppoa.
Palvelut: Taukopaikkoja on Kahvikeitaalla ja Varkaankurulla.
*'''Lalvajärven Joutsenpolku, 6 km'''
Totovaaran pysäköintialueelta lähtevä luontopolku on merkitty joutsenmerkein. Polku esittelee alueen lintuja, nisäkkäitä, kaloja ja muuta mielenkiintoista. Kohdeopasteet on esitetty omaperäisellä taiteellisella tavalla, mikä jo sinänsä on katsomisen arvoista. Polun puolivälissä olevasta Lalvajärven lintutornista on havaittu yli 80 lintulajia.
Palvelut: Lalvajärven rannalla on lintutorni.
[[Kuva:Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 3.jpg|thumb|230px|Kansallispuistoa kesäkuussa 2006.]]
*'''Talvipolku, 1 km'''
Luontokeskus Kellokkaasta lähtevällä polulla ei ole merkintää, mutta se erottuu polkuna lumessa. Polkua pidetään auki talvisin ja sitä pitkin kävellen voi tutustua vanhoihin taigametsiin. Opasteiden teemana on talviekologia.
Palvelut: Polun varrella on kota sekä pienten lasten Menninkäisten polku.
*'''Tulivuoripuisto, 1,5 km'''
Äkäslompolo - Kittilä -tien varresta lähtevä tulivuoria esittelevä luontopolku on merkitty maalimerkein.
Linkupalon kallioperä kertoo yli 2 miljardia vuotta sitten tapahtuneista tulivuorenpurkauksista. Geologit puhuvat meren alla purkautuneista laavoista, matalaan veteen kerrostuneesta tuhkasta ja kivettyneestä tulivuorialueen sorasta. Maastosta pystytään osoittamaan jopa tulivuoren purkausaukon paikka. Kertomukset Lapin muinaisista tulivuorista ja Alppien korkuisista vuoristoista ovat siis olleet totta.
Palvelut: Lähtöpaikalla on kota.
*'''Varkaankurun Velhopolku, 3,5 km'''
Luontokeskus Kellokkaan pihasta lähtevä, osittain pitkostettu rengasreitti on merkitty vihrein velhomerkein. Toiminnallisten ja mielenkiintoisten kohdeopasteiden avulla voi ryhtyä Varkaankurun taigametsän "pieneksi tutkijaksi".
Varkaankurussa etelä ja pohjoinen kohtaavat. Rehevässä puronvarsilehdossa kuusien, pihlajien, tuomien, leppien ja raitojen katveessa kasvaa väinönputkia ja hiirenportaita.
Palvelut: Reitin varrella tulentekopaikka.
*'''Niesakeron eräpolku, 2,7 km'''
Polun lähtöpaikka löytyy ajamalla Luosun kylästä Hevosmaahan johtavaa sivutietä n. 4 km. Puuviitoin merkitty 2,7 km:n pituinen luontopolku on Metsähallituksen ja Kolarin riistanhoitoyhdistyksen suunnittelema ja rakentama. Polku esittelee vanhaa eräkulttuuria ja riistanhoitoa. Polun huollosta vastaa Kolarin riistanhoitoyhdistys.
Palvelut: Polun varrella on kota, tulenteko- ja vesipaikka sekä kosteikkokohdissa pitkospuut.
*'''Ylläslompolon luontopolku, 3 km'''
Ylläsjärven eteläpuolella olevan reitin lähtöpaikka on Ylläslompolon pysäköintialueella. Noin 3 km:n pituinen, osittain pitkostettu polku kulkee läpi vanhan kuusimetsän pienelle kauniille erämaalammelle. Luontopolun on suunnitellut ja toteuttanut Lapin ympäristökeskus, ja se on merkitty tolpin. Kohdeopasteet kertovat niittykulttuurista, vanhoista metsistä ja soista. Ylläsjärven kiertävä polkupyöräilyreitti kulkee lintutornin kautta, ja suoalueen poikki jatkuu pitkospuupolku Ylläsjärvelle.
Palvelut: Lähtöpaikalla on lintutorni, jonne pääsee myös pyörätuolilla. Polun varrella on kota.
*'''Seitakierros, 9 km'''
Seitakierros on Luontokeskus Kellokkaasta lähtevä kulttuuriaiheinen luontopolku, joka kiertää Kellostapulin ympäri. Polku kertoo kulkijalleen pohjoisten kansojen luontosuhteesta ja maailmankuvasta.
*'''Saalistusjotos, 5 km'''
Saalistusjotos kertoo kuuden ”taisteluparin” kautta saaliiden ja saalistajien välisestä kamppailusta ja niistä konsteista, joita luomakunnalle on selviämistaistelua varten kehittynyt. Tassumerkein merkityn luontopolun lähtöpisteenä toimii Yllästunturin kaakkoispuolella oleva pysäköintialue.
Palvelut: polun varrella on Kahvikeitaan laavu.
*'''Tähtipolku, 8 km'''
Kesänkitunturin maastoissa kiertelevän Tähtipolku opastaa tarkkailemaan pohjoista taivasta. Polun varren opasteista löytyy tietoa muun muassa revontulista ja tähdistä. Tähtimerkein merkitty polku lähtee [[Kesänkijärvi|Kesänkijärven]] pysäköintialueelta ja kulkee Pirunkurun, Kesänkitunturin ja Tahkokurun kautta Nilivaaraan.
Palvelut: Polun varrella on kaksi laavua tulipaikkoineen.
*'''Hillapolku, 6 km'''
Kesänkijärven ympäri kiertävä Hillapolku esittelee kasvilajeja ja niiden sopeutumista pohjoiseen luontoon. Melko tasainen ja osin pitkostettu polku on helppo kiertää seuraamalla reitin hillamerkkejä.
Polun varrella on laavu.
===Talvella hiihtäen===
Tunturijono muodostaa maiseman taustan, olipa liikkeellä missä päin kansallispuistoa tahansa. Hiihtomaisemat vaihtelevat Ylläs- ja Pallastuntureita ympäröivistä kuusikoista ja soista Ounastuntureiden männiköihin ja koivikoihin. Ladut ovat leveimmillään Ylläksen, Jeriksen, Pallaksen ja Vuontispirtin hotellien läheisyydessä sekä Hetan kirkonkylän ja Ounastunturin maastossa.
Ounas-, Pallas- ja Yllästuntureiden alueella on merkittyjä hiihtoreittejä noin 500 km. Niistä valtaosaa pidetään auki koneellisesti. Osa Pallas- ja Ounastunturin välisistä laduista on kuitenkin erämaalatuja, joita ei huolleta säännöllisesti. Talvisesonki ja latupohjien ajo alkaa Ylläksellä heti ensi lumista alkaen, Ounastuntureilla sitten, kun lunta on kertynyt tarpeeksi, ja Pallastuntureilla helmikuun alkupuolella. Kansallispuiston kauniit maisemat soveltuvat laduttominakin kaamoksesta nauttiville, kokeneille omien latujensa kulkijoille.
==Nähtävyydet==
Tunturialueen nähtävyydet esitellään etelästä pohjoiseen, Yllästunturilta Ounastuntureille.
===Yllästunturin ympäristö===
*Varkaankurun lehtometsä
*Kesänkitunturin näköalapaikka ja Pirunkuru
*Äkässaivon rotkojärvi ja seitakivi
*Pakasaivo
*Linkunpalon tulivuoren jäänteet
*Äkäsmylly
===Pallastunturin ympäristö===
[[Kuva:Montell hut.JPG|thumb|230px|Montellin maja; nimetty [[Justus Elias Montell|Justus Montellin]] mukaan. Maja ei ole alkuperäinen.]]
*Pallasjärvi
*Pallastunturin maisemataideprojekti
*Pyhäjoen lehtokorpi
*Taivaskeron näköalapaikka
*Montellin maja
*Keimiötunturin näköalapaikka ja Keimiöniemen kalamajat
===Ounastunturin ympäristö===
*Puolitaipaleen metsänvartijan tila
*Tappurin autiotupa
*Ounasjoki
*Pyhäkeron autiotupa
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|PallastunturiPallas-Yllästunturi National Park}}
*[http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=4440 Luontoon.fi |– Pallas-Yllästunturin kansallispuisto]
*[http://www.pelastapallas.fi Pallastunturin lisärakentamista vastustava kansalaisliike]
* Pallas–Ounas : luonto, ihmiset, kansallispuisto, matkailu / toim. Heikki Annanpalo. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen Matkailuliitto. 1998. (ISBN 951-838-135-6).
== Kirjallisuutta ==
* Pallas - Ounas : luonto, ihmiset, kansallispuisto, matkailu / toim. Heikki Annanpalo. Metsäntutkimuslaitos ja Suomen Matkailuliitto. 1998. (ISBN 951-838-135-6).
{{Suomen kansallispuistot}}
| 