Ero sivun ”Carl Niclas Keckman” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 3:
Keckmanin vanhemmat olivat oululainen [[tervaporvari]] ja laivanvarustaja, kauppaneuvos [[Lars Henrik Keckman]] (1754–1833) ja Helena Schulin. Keckmanin velipuoli oli piispa ja runoilija [[Frans Mikael Franzén]]. Keckman valmistui filosofian maisteriksi 1815 ja väitteli tohtoriksi 1829 aiheenaan suomen [[verbi]]en taivutus "''De formis conjugationum in lingua Fennica meditationes''".
Keckman toimi toimi [[Turun akatemia]]n kirjaston [[amanuenssi]]na 1816–1829 ja [[Turun Wiikko-Sanomat|Turun Wiikkosanomain]] toimittajana 1822–1823. Kun yliopisto siirtyi [[Turun palo]]n jälkeen 1828 Helsinkiin Keckmanista tuli uuden [[Helsingin yliopisto|Suomen Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston]] ensimmäinen [[Luettelo Helsingin yliopiston suomen kielen lehtoreista ja professoreista|suomen kielen lehtori]]. Hän hoiti lehtorin virkaa 1828–1838 ja toimi samalla yliopiston kirjastonhoitajana 1830–1838. [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n perustamiskokous [[16. helmikuuta]] [[1831]] pidettiin Keckmanin kodissa ja Keckman toimi seuran esimiehenä 1831 sekä sihteerinä 1831–1838. Kirjallisuuden seuran ensimmäinen julkaisu, vuonna 1834 ilmestynyt [[sveitsi]]läisen [[Heinrich Zchokke]]n kansankirja ''Kultala'' (''Das Goldmacherdorff'') oli myös Keckmanin suomentama.
Keckman alkoi laatia suomen kielen sanakirjaa mutta tämä työ ei ehtinyt valmistua hänen elinaikanaan. [[Elias Lönnrot]] käytti Keckmanin materiaalia 1880 ilmestyneessä suomen kielen sanakirjassaan. Keckman toimitti yhteistyössä Elias Lönnrotin kanssa vuona 1835 ilmestyneen vanhan [[Kalevala]]n. Keckman julkaisi 1821 myös luettelon suomeksi painetuista kirjoista (''Förteckning å härtills vetterligen tryckta finska skrifter'').
| |||