Ero sivun ”11. divisioona (talvisota)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''11. Divisioona''' perustettiin [[Kymenlaakso]]n sotilasläänin alueella [[Ylimääräiset harjoitukset|YH]]:n julistamisen jälkeen [[14. lokakuuta]] [[1939]]. <ref name="Talvisodan historia115">Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 1 s.115</ref>
11.Divisioona numeroitiin talvisodan aikana vihollisen tiedustelun ja sodanjohdon häämäämiseksi 1.1.1940 alkaen 2.Divisioonaksi, jolloin mm. rykmenttien numerotkin muuttuivat. <ref name="Talvisodan historia104">Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 2 ss.104-105</ref>
==Varustaminen==
Rivi 10:
==Yksiköt==
Divisioonaan kuuluivat mm. seuraavat yksiköt.<ref name="Talvisodan historia115"/> Divisioona numeroitiin uudelleen puna-armeijan tiedustelun hämäämiseksi tammikuun 1940 alussa (uudet numerot suluissa). <ref
*[[Jalkaväkirykmentti 33 (talvisota)|JR 33]] (JR 6)
Rivi 33:
[[Kuva:Meretskov Kirill.jpg|thumb|200px|7. Armeijan komentaja Kirill Meretskov kuvassa vasemmalla.]]
[[Kuva:Talvisota_7th_Army_1939.PNG|thumb|left|300px|Neuvostoliiton 7. Armeijan joukkoja etenemässä Karjalan Kannaksella joulukuun 1939 alussa]]
[[Puna-armeija]]n [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]] toimineiden joukkojen tavoitteena oli [[Talvisota|talvisodan]] aikana lyödä [[Suomen puolustusvoimat]] taistelualueellaan. Hyökkäyksen painopisteeksi oli määrätty [[Viipuri]]n ja [[Leningrad]]in välisen rautatien suunta. <ref name="Järventaus50">Jorma Järventaus jne.: "Suomi sodassa" s.50</ref>
Talvisodan alkaessa Karjalan kannaksella hyökkäsi Suomen alueelle [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] 7. Armeija, jota komensi 2. luokan armeijakomentaja V. Jakovlev. 7. Armeijaan kuului sodan alkaessa yhteensä yhdeksän [[Neuvostoliiton divisioonien määrävahvuus talvisodassa|divisioonaa]] ja panssariarmeijakunta. Alueelle oli siis ilmeisesti keskitetty lähes 200 000 miestä, n. 1500 panssaroitua ajoneuvoa sekä n. 900 tykkiä ja kranaatinheitintä. <ref
Joulukuun 1939 aikana [[Neuvostoliiton pääsotaneuvosto]] totesi Puna-armeijan kärsineen merkittäviä tappiota ja epäonnistuneen Suomen valtaamisessa lyhyessä ajassa (kuten ennakkoon oli arveltu). Pääsotaneuvosto arvioi tehdyiltä suunnitelmilta puuttuneen todellisuuspohjan ja totesi suomalaisten puolustuskykyä aliarvioidun merkittävästi. Tästä syystä pääsotaneuvosto päätti perustaa Suomea vastaan uuden, Luoteisen Rintaman, jolle annettiin käytettäväksi merkittävä määrä [[Neuvostoliiton divisioonat talvisodassa|uusia joukkoja]]. Helmikuussa 1940 Kannaksella hyökkäsi lisäkeskitysten jälkeen n. 600 000 miestä, 1200-1400 panssaroitua ajoneuvoa, joita tuki lähes 4 000 tykkiä ja kranaatinheitintä. Kaikkiaan alueella laskettiin toimivan noin 25 divisioonaa. <ref>Jorma Järventaus jne.: "Suomi sodassa" s.50-51</ref>
| |||