Ero sivun ”Rippikoulu” versioiden välillä

14 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
p
p (Botti lisäsi: sw:Kipaimara)
==Rippikoulun historiaa==
 
Rippikoululla oli 1600-1800 -luvuilla huomattavasti nykyistä suurempi merkitys yksilön asemalle yhteiskunnassa; kirkon ja yhteiskunnan ollessa kiinteästi yhteydessä toisiinsa rippikoulun käyminen ei tehnyt nuoresta ainoastaan hengellisessä mielessä täysivaltaista seurakunnan jäsentä, vaan konfirmaatio nähtiin [[siirtymäriitti]]nä [[aikuistumisriitti|lapsuudesta aikuisuuteen]]. Rippikoulun käynyt nuori astui aikuisten maailmaan ja sai näin luvan pukeutua ja käyttäytyä kuin aikuinen, mikä sisälsi oikeuden osallistua [[ehtoollinen|ehtoolliselle]] juoda [[alkoholialkoholijuoma|alkoholia]]a ja [[kahvi]]a, polttaa [[tupakka]]a ja seurustella vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa. Vapauden lisäksi nuoren odotettiin myös kantavan enemmän vastuuta yhteisön elämässä kuin ennen rippikoulua. Kaikkein tärkeimmäksi saavutukseksi kuitenkin nähtiin naimalupa eli oikeus solmia [[avioliitto]] ja perustaa [[perhe]]. Rippikoulun läpipääseminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä se edellytti kykyä lukea [[Raamattu]]a ja tuntea [[Katekismus|Katekismuksessa]] selitettyjä kristinuskon opetuksia. Rippikoulun reputtaminen oli häpeällistä, sillä se johti avioliittokieltoon ja yhteisön halveksuntaan. Monet joutuivat käymään rippikoulun monta kertaa ennen kuin pääsivät sen läpi.<ref>[http://www.evl.fi/kkh/ktk/rippikoul.htm#historia Evl.fi]</ref>
 
Rippikoulua on uudistettu voimakkaasti 1970-luvulta lähtien uusien pedagogisten virtausten mukaisesti. 1980-luvun rippikoulusuunnitelmassa oli kirjattu kullekin oppitunnille yksityiskohtaiset oppimistavoitteet. Viimeisin valtakunnallinen rippikoulusuunnitelma vuodelta 2001 painottaa entistä enemmän oppijoiden omien lähtökohtien huomioimista ja heidän tarvettaan tulla kuulluksi ja pohtia asioita itsenäisesti. Se antaa myös aiempaa suuremmat valtuudet rippikoulun toteuttamiseen vaihtelevilla tavoilla. Teologisesti rippikoulun perustavoite on kuitenkin sama kuin ennen: kristinuskon perusteiden järjestelmällinen opettaminen.