Ero sivun ”Rippikoulu” versioiden välillä

Rippikoululla oli 1600-1800 -luvuilla huomattavasti nykyistä suurempi merkitys yksilön asemalle yhteiskunnassa; kirkon ja yhteiskunnan ollessa kiinteästi yhteydessä toisiinsa rippikoulun käyminen ei tehnyt nuoresta ainoastaan hengellisessä mielessä täysivaltaista seurakunnan jäsentä, vaan konfirmaatio nähtiin [[siirtymäriitti]]nä [[aikuistumisriitti|lapsuudesta aikuisuuteen]]. Rippikoulun käynyt nuori astui aikuisten maailmaan ja sai näin luvan pukeutua ja käyttäytyä kuin aikuinen, mikä sisälsi oikeuden osallistua [[ehtoollinen|ehtoolliselle]] juoda [[alkoholialkoholijuoma|alkoholia]]a ja [[kahvi]]a, polttaa [[tupakka]]a ja seurustella vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa. Vapauden lisäksi nuoren odotettiin myös kantavan enemmän vastuuta yhteisön elämässä kuin ennen rippikoulua. Kaikkein tärkeimmäksi saavutukseksi kuitenkin nähtiin naimalupa eli oikeus solmia [[avioliitto]] ja perustaa [[perhe]]. Rippikoulun läpipääseminen ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, sillä se edellytti kykyä lukea [[Raamattu]]a ja tuntea [[Katekismus|Katekismuksessa]] selitettyjä kristinuskon opetuksia. Rippikoulun reputtaminen oli häpeällistä, sillä se johti avioliittokieltoon ja yhteisön halveksuntaan. Monet joutuivat käymään rippikoulun monta kertaa ennen kuin pääsivät sen läpi.<ref>[http://www.evl.fi/kkh/ktk/rippikoul.htm#historia Evl.fi]</ref>