Avaa päävalikko

Muutokset

kh
[[KuvaTiedosto:Church of Hollola in Finland.JPG|thumb|300px|Hollolan kirkko.]]
'''KeskiaikaisetSuomen keskiaikaiset kivikirkot Suomessa''' ovat luonnonkivestä rakennettuja [[keskiaika]]isia [[kirkko]]ja, joiden pohjakaava on suorakaiteen muotoinen. Rakennusaineena on yleensä ollut [[graniitti]]. Suomen vanhimmat harmaakivikirkot on rakennettu [[Ahvenanmaa]]lle [[1200-luku|1200-luvun]] lopussa. Vanhin niistä on 1275–1285 rakennettu [[Jomalan kirkko]], joka on samalla koko Suomen vanhin kivirakennus.<ref>Hiekkanen 2007, s. 24.</ref> Manner-Suomessa ryhdyttiin rakentamaan kivikirkkoja [[1400-luku|1400-luvun]] alussa, aluksi [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]] ja [[Uusimaa|Uudellemaalle]].
 
'''Keskiaikaiset kivikirkot Suomessa''' ovat luonnonkivestä rakennettuja [[keskiaika]]isia [[kirkko]]ja, joiden pohjakaava on suorakaiteen muotoinen. Rakennusaineena on yleensä ollut [[graniitti]]. Suomen vanhimmat harmaakivikirkot on rakennettu [[Ahvenanmaa]]lle [[1200-luku|1200-luvun]] lopussa. Vanhin niistä on 1275–1285 rakennettu [[Jomalan kirkko]], joka on samalla koko Suomen vanhin kivirakennus.<ref>Hiekkanen 2007, s. 24.</ref> Manner-Suomessa ryhdyttiin rakentamaan kivikirkkoja [[1400-luku|1400-luvun]] alussa, aluksi [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]] ja [[Uusimaa|Uudellemaalle]].
 
== Kivikirkkojen ajoitus ==
 
Aikalaislähteet kertovat Suomen keskiaikaisista kivikirkoista mitättömän vähän. AinoastaanSäilynyt muutamiaon kirjoitettujaainoastaan tietojamuutamia onkirjallisia säilynyttietoja, joista useimmat ovat kirkkojen rakenteissa itsessään. Yli 95 %prosenttia kirkoista joudutaan ajoittamaan muilla keinoilla. Luonnontieteellisten keinojen lisäksi rakennuksia voidaan ajoittaa rakennusten tyyli- ja muiden piirteiden perusteella, mikä vaatii kirkkojen huolellista tarkastelua. Ilman tätä tuntemusta rakennuksista ei voi myöskään ottaa tieteellisesti perusteltuja näytteitä luonnontieteellisen ajoituksen pohjaksi.<ref name=Hie21>Hiekkanen 2007, s. 21–24.</ref>
 
Ensimmäisen kerran kirkkoja tutki [[Suomen muinaismuistoyhdistys]], jonka retkikunta tarkasteli Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan kirkkoja vuonna 1871. Retkikunnan johtaja [[Emil Nervander]] julkaisi myöhemmin esityksen, jossa hän jakoi kirkkoja ryhmiin kansainväliseen tyylitutkimukseen tukeutuen. Hänen mukaansa pyörökaariaukkoiset kirkot edustivat vanhaa [[Romaaninen tyyli|romaanista]] tyyliä, kun taas suippokaariaukot edustivat uudempaa [[gotiikka]]a. Nervander antoi kirkoille vuosilukuajoituksen tähäntämän jakoonjaon perustuenperusteella. Hämmennystä tosin aiheutti se, että esimerkiksi hänen vanhimpina pitämissään [[Nousiaisten kirkko|NousiaisenNousiaisten]] ja [[Maarian kirkko|Maarian kirkoissa]] oli vääränmuotoisia, suippokaarisia aukkoja. Nousiaisten kirkko oli Nervanderin mukaan rakennettu [[piispa Henrik]]in ajalla 1150-luvulla.<ref name=Hie21/>
 
Keskiaikaisista kirkoista tuli 1800- ja 1900-luvun taitteessa kansallisia muistomerkkejä, joilla oli kansallisen identiteetin kannalta merkitystä vertailtaessa sivistyksen tasoa [[länsi]]maiden ja erityisesti [[Skandinavia]]n maiden kanssa. Markus Hiekkasen mukaan [[nationalismi|nationalistisista]] syistä kivikirkkojen iän oli suotavaa olla mahdollisimman korkeavanhoja, ellei ollut täysin kiistattomia perusteita sille, että jotkut kirkot osoittautuivat nuoremmiksi. Jo 1800-luvulla oli pyritty todistamaan suurimman osan kivikirkoista kuuluvan 1100- ja 1200-luvuille.<ref name=Hie21/>
 
1920-luvulta 1940-luvun alkuun Iikka Kronqvist tutki runsaasti Suomen keskiaikaista rakentamista 1920-luvulta 1940-luvun alkuun hyvin paljon. Hän arvosteli voimakkaasti aikaisempaa tutkimusta ja toi esiin oman tulkintansa. Kronqvistin mukaan kirkoissa näkyvät rakennussaumat olisivat olleet osoituksia erittäin pitkistä rakennusajoista ja rakennustyö olisi alkanut monella paikkakunnalla jo vuoden 1300 paikkeilla. Kronqvistin teoria julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1948, eikä teoriasta esitetty juuri lainkaan arvostelua, vaan se oli 1990-luvun alkuun asti yleisesti hyväksytty malli. Vasta myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, että muuraussaumat merkitsivät ainoastaan sitä, että kivikirkon rakentaminen oli jaettu teknisiin osiin, jotka kuitenkin oli tehty nopeasti toisensa jälkeen. Myös luotettavat ajoitusmenetelmät, kuten [[vuosirengasajoitus]] ovat osoittaneet monet kirkot luultua nuoremmiksi.<ref name=Hie21/>
 
Arkeologi ja keskiajan tutkija [[Markus Hiekkanen]] on 1990-luvun puolestavälistäpuolivälistä lähtien esittänyt kivikirkoille ajoituksia, joiden mukaan kivikirkot ovat huomattavasti nuorempia kuin aikaisemmin on arvioitu. Hiekkanen on koonnut kivikirkkojen rakennuselementeistä uudenlaisen, kattavan typologian ja perustellut arvionsa vuosirengasajoituksella. Hiekkanen on saanut osakseen arvostelua muun muassa Åsa Ringbomilta, joka on ajoittanut Ahvenanmaan kirkkoja suhteellisen uudella kalkkilaastimenetelmällä. Ålands kyrkor -hankkeessa on menetelmän avulla jotkut kirkot ajoitettu Hiekkasen esittämiä arvioita vanhemmiksi. Laastiajoitusmenetelmä on kuitenkin vielä kehitysasteella, eikä sitä toistaiseksi voida pitää varmana luonnontieteellisenä ajoitusmenetelmänä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tieteessatapahtuu.fi/0504/immonen.pdf | Nimeke=Kivikirkkojen ajoittamisen vaikeus | Tekijä=Immonen, Visa | Tiedostomuoto=PDF | Julkaisu=Tieteessä tapahtuu | Ajankohta=toukokuu 2004 | Viitattu=6.5.2009}}</ref>
 
== Katso myös ==
 
* [[Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista]]
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hiekkanen, Markus | Nimeke=Suomen keskiajan kivikirkot | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-746-861-9}}
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hiekkanen, Markus | Nimeke=Suomen keskiajan kivikirkot | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-746-861-9}}
 
=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}
 
{{Tynkä/Kirkko}}