Ero sivun ”Tve3” versioiden välillä

22 merkkiä poistettu ,  14 vuotta sitten
p
muot.
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p muot.
Rivi 1:
Tve3 oli [[Valtionrautatiet|Valtionrautateiden]] antama tyyppimerkintä [[Valmet|Valmetin]] vuosina [[1953]]-[[1960]] valmistamille vaihtovetureille. Alunperin veturit saivat tyyppimerkinnän ''Vv13''. ''Tve3'' tuli käyttöön vuonna [[1972]].
----
[[Tiedosto:Vv13_hpk.jpg|thumb|300px|Tve3-vaihtoveturi Haapamäellä]]
'''Tve3''' oli [[Valtionrautatiet|Valtionrautateiden]] antama tyyppimerkintä [[Valmet|Valmetin]]in vuosina [[1953]]-[[1960]] valmistamille vaihtovetureille. Alunperin veturit saivat tyyppimerkinnän ''Vv13''. ''Tve3'' tuli käyttöön vuonna [[1972]].
=== Historia ===
 
=== Historia ===
 
Vuonna [[1952]] Valtionrautatiet tilasi Valmetilta kaksi keskiraskaaseen vaihtotyöhön soveltuvaa veturia. Ne olivat tyyppiä ''Move51h'', jota Valmet oli toimittanut useille teollisuuslaitoksille. Veturit osoittautuivat tehtäväänsä hyvin soveltuviksi, ja niitä tilattiin lisää useassa erässä. Viimeiset veturit valmistuivat vuonna 1960. Nämä veturit saivat aluksi tyyppimerkinnän ''Vv13''.
Rivi 8:
Vertaillakseen hydraulista ja mekaanista voimansiirtoa, tilasi Valtionrautatiet vuonna 1953 viisi mekaanisella voimansiirrolla varustettua veturia tyyppiä ''Move51m''. Hydraulinen voimansiirto osoittautui kuitenkin käytössä edullisemmaksi, eikä ''Move51m''-sarjaa tilattu enää lisää. Mekaanisella voimansiirrolla varustetut veturit saivat aluksi tyyppimerkinnän ''Vv14'', mutta vuonna 1960 se muutettiin samaksi ''Vv13'':n kanssa eli ''Tve3'':ksi.
 
Veturit olivat käytössä eripuolilla rataverkkoa keskiraskaassa vaihtotyössä. ''Move51m''-sarjan veturi olivat käytössä pääosin Haminassa. Veturit syrjäyttivät aiemmat Vk-, Sk- ja Tk1-2 -sarjojen [[höyryveturi|höyryveturit]]t. Vetureiden pienestä huippunopeudesta johtuen niitä käytettiin linja-ajossa vain lyhyillä matkoilla.
 
----
=== Tekniikka ===
 
Veturin runko oli [[hitsaus|hitsattu]] teräslevyistä. Painon lisäämiseksi on sen päätypalkeissa lisäpainot. Ohjaamo sijaitsi veturin takaosassa, ja sen edessä oli konesuoja. Vanhemmat veturit poikkeavat ulkonäöltään uudemmista, sillä veturista 468 alkaen hytti- ja konehuonerakennetta muutettiin. Helpoiten nämä eroittaa konesuojasta; vanhemmissa vetureissa konesuojan etuosa oli viisto (tästä juontuu nimitys silitysrauta), kun taas uudemmissa se oli pystysuora. Veturit maalattiin alunperin vihreiksi, mutta sittemmin niitä maalattin normaaleihin Valtionrautateiden punakeltaisiin väreihin.
 
Veturissa oli 350 hv:nhevosvoiman [[General Motors|GM]]-kaksois[[dieselmoottori]]. ''Move51h''-sarjan veturit oli varustettu hydraulisella ja ''Move51m''-sarjan veturit mekaanisella voimansiirrolla. Voima välitettiin vaihteistosta veturin takaosassa sijaitsevalle sokkoakselille, josta edelleen kytkintankojen välityksellä pyöriin. Vetureiden suurin nopeus oli 30-35 km/h. Vetureissa oli Westinghousen ilmajarru sekä mekaaninen käsijarru.
 
=== Hylkäys ===
 
Kaikki Valtionrautateiden omistamat veturit on hylätty 1990-luvulla, jolloin niiden käyttö oli jo erittäin vähäistä. Joitain vetureita on teollisuuslaitosten käytössä sekä museovetureina.
 
 
{{veturisarjat}}
38 764

muokkausta