Ero sivun ”Laukon torpparihäädöt 1907” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
IA (keskustelu | muokkaukset) p l |
→Torppareiden kokemat epäkohdat: Oswald Kairamo |
||
Rivi 25:
Kartanon metsien käyttö aiheutti myös kitkaa. Aiemmin Laukon metsiä oli myyty hyvin runsaasti ja sen jälkeen oli jouduttu tekemään laajoja metsänistutustöitä. Nämä metsänistutukset rajoittivat torppareiden mahdollisuuksia käyttää kartanon metsiä laiduntamiseen. Myös hirsien saanti kartanon metsistä rakennusten korjaamista varten oli tiukasti säännelty. Jokainen hirsi täytyi anoa erikseen ja se täytyi käyttää heti sille tarkoitetussa kohteessa sillä "paroni ei voinut katsella hirsiläjiä".
Paroni Herman Standertskiöld-Nordenstamin autoritäärinen ja etäinen persoona vaikutti myös hänen suhteisiinsa alustalaisiinsa. Torppareilla ja muilla alustalaisilla piti esimerkiksi aina olla lakki kädessä heidän kulkiessaan kartanon verannan ohi riippumatta siitä oliko paikalla isäntäväkeä vai ei. Paroni ei myöskään puhunut suomea joten kaikki keskustelut hänen ja alusväen välillä tapahtuivat tulkin välityksellä. Vuonna [[1907]] [[suomalainen puolue|suomalaisen puolueen]] edustaja, [[Oswald Kairamo|senaattori Kairamo]], luonnehti Laukon omistajaa seuraavasti: "Itsepäinen, mahtipontinen, vieraskielinen, epäkansallinen, turhanpäiväisesti ylvästelevä ja ylimielinen aatelisherra joka ei ole, eikä tahdo, eikä voikaan olla minkäänlaisessa persoonallisessa suhteessa alustalaistensa kanssa, sanalla sanoen senmallinen paroni joita niin viljalti tunnetaan Itämerenmaakunnista ja jotka siellä ovat tulleet surullisen kuuluisiksi." Myös Laukon [[pehtoori|pehtooriin]] ''August Vilhelm Vikströmiin'' oltiin tyytymättömiä, häntä kuvattiin pikkumaiseksi ja ärhenteleväksi.
==Laukon torpparilakko==
| |||