Ero sivun ”Suomen Talousseura” versioiden välillä

6 merkkiä poistettu ,  12 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Seura perustettiin Turussa [[1. marraskuuta]] [[1797]], ja se oli alkuperäiseltä nimeltään ''Kuninkaallinen Suomalainen Huoneenhallituksen Seura'' ja sen kotipaikka oli [[Turku]]. Autonomian aikana seuran virallinen nimi oli ''Keisarillinen Suomen Talousseura'', ja sen kotipaikkana säilyi Turku, kuten itsenäistymisen jälkeenkin.
 
Perustajajäseniä olivat [[Turun Akatemia]]n henkilökuntaan, papistoon, upseeristoon, kauppiaisiin, tehtailijoihin ja hallinnon jasekä oikeuslaitokseenoikeuslaitoksen virkamiehiin kuuluvia henkilöitä. Heidän joukossaan oli myös kaksi talonpoikaa.
 
===Toiminnan tavoitteet===
Talousseuran tarkoituksena oli heti sen perustamisesta lähtien: "''levittää hyödyllisiä tietoja taloudesta ja varsinkin elähyttää rahvasta suurempaan toimeen ja ahkeruuteen''"<ref>Iso tietosanakirja. Osa 12. Otava, Helsinki 1937, s. 1163.</ref> Alkuaikojen toiminta keskittyi kuitenkin voimakkaasti [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomeen]], vaikka seuran toiminta-alueena olikin koko Suomen alue. Tämän tähden seuran toiminta oli voimakkaasti alueellista ja kohdistui Ruotsin valtakunnan Suomen puoleiseen alueeseen.
 
Seuran tiivis yhteys hallitukseen katkesi, kun senaatti siirtyi Helsinkiin vuonna 1819. Seuran toiminta aktivoitui vasta 1830-luvulla, kun [[Lars Gabriel von Haartman]]in aloitteesta ryhdyttiin valmistelemaan maatalousoppilaitoksen perustamista. Suomen Talousseura perusti opiston Mustialaan valtionavun turvin vuonna 1840.<ref>Juva 1966, s. 159–160</ref>
 
===Viljelyneuvonta===
Talousseuran tavoitteena oli edistää perunan viljelyä ja käyttöä nauriiseen tottuneen väestön keskuudessa. Tähän se pyrki muun muassa jakamalla ilmaisia siemenperunoita maaseutuväestölle. Käytännön valitustyötä hoiti seuran varsin kattava asiamiesverkosto, johon kuului muun muassa pappeja. Perunavalistus oli tuloksekasta, ja vuonna 1821 seura totesi vuosikertomuksessaan, että "perunaa viljellään kaikkialla Lappia ja muutamia siihen rajoittuvia pitäjiä lukuun ottamatta". Tämän jälkeen perunavalistusta tarvittiin vain Viipurin läänissä.<ref>Juva 1966, s. 156</ref>
 
Vaatetuskasvien eli pellavan ja hampun viljelyn edistämiseksi keisari myönsi seuralle vuotuisen määrärahan. Seura hankki ulkomailta siemeniä ja jakoi niitä verkostonsa kautta. Pellavanviljely lisääntyikin. Kaskisten lähelle perustettiin oppilaitos pellavan viljelyn ja käytön edistämiseksi. Tämä J. W. Bladhin perustama opisto koulutti vuosina 1818–1825 kaikkiaan 38 henkilöä opettajiksi. Turkuun perustettiin kehruu- ja kutomakoulu.<ref>Juva 1966, s. 156–157</ref>
 
===Rokotusvalistus===
Isorokkoon kuoli Suomessa vuosittain parituhatta henkeä eli noin kolme prosenttia väestöstä. Talousseura ryhtyi 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä vastustamaan tautia vastikään keksityllä menetelmällä, [[rokotus|rokottamalla]]. Väestö suhtautui epäluuloisesti uuteen lääkintätapaan. Rokottajien intoa lisättiin maksamalla palkkio jokaisesta rokotuksesta. Palkkioiden perusteella voidaan arvioida, että ennen [[Suomen sota]]a rokotettiin vuosittain noin 6000 ihmistä. Vuonna 1813 rokotuspalkkioita maksettiin yli 12&nbsp;000 rokotuksesta, seuraavana vuonna peräti 28&nbsp;892 rokotuksesta. Vuoden 1821 vuosikertomuksessa seura voi todeta, että jo yli 220&nbsp;000 kansalaista oli saanut rokotuksen. Rokotuskampanja näkyi myös alentuneena isorokkokuolleisuutena.<ref>Juva 1966, s. 158–159</ref>
 
* {{kirjaviite|Tekijä=Juva, Mikko|Nimeke=Suomen kansan historia 4|Vuosi=1966|Julkaisija=Otava|Tunniste=}}
 
===Viitteet===
<references/>
 
Rekisteröitymätön käyttäjä