Ero sivun ”Koeteltavuus” versioiden välillä

19 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
p
Filosofi [[Sami Pihlström]]in mukaan koeteltavuuden periaate voidaan luultavasti ainakin alustavasti hyväksyä tieteellisten käsitysten muodostuksen ohjenuoraksi. Se ilmaisee riittävän väljällä ja avoimella tavalla sen, että tieto todellisuudesta on mahdotonta ilman havaintokokemusta. Oikein tulkittuna se ei Pihlströmin mielestä aseta ahtaita todennettavuus- eli [[verifiointi]]periaatteita kielenkäytön mielekkyydelle. Sitä ei näin ollen hänen mielestään tulekaan hyväksyä tiukkana mielekkyyden arviointiperusteena, vaan järkevien tieteellisten väitteiden tai yleisten todellisuutta koskevien käsitysten esittämisen arvosteluperusteena. Tällöin voidaan sanoa, että tieteen (tai koko selitysjärjestelmän, jonka osana se esiintyy) on kokemusperäisesti koeteltavissa. Juuri kokemusperäinen koeteltavuus on yksi niistä piirteistä, jotka tyypillisesti erottavat tieteen lauseet ja oletukset epätieteen väitteistä. Kokemusperäisen koeteltavuuden yksiköiksi voidaan hyväksyä pikemminkin kokonaiset selitysjärjestelmät kuin yksittäiset lauseet.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä | Selite=Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalainen teologinen kirjallisuusseura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9791-41-0}}</ref>
 
[[Willard Van Orman Quine|W. V. O. Quine]] piti tiedettä kokonaisuudessaan kokemusperäisen merkityksen ja koettelun yksikkönä.
 
== Lähteet ==
<references />
 
== Katso myös ==
* [[Falsifiointi]]
* [[Verifikationismi]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuus ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaila, Eino | Nimeke=Inhimillinen tieto: Mitä se on ja mitä se ei ole | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1939}}
 
[[Luokka:Tieteenfilosofia]]
{{tynkä/Filosofia}}
 
[[Luokka:Tietoteoria]]
70 436

muokkausta