Ero sivun ”Pitkäkoski (Helsinki)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p luokka
kh
Rivi 1:
[[Kuva:Helsinki-Pitkakoski_kevattalvi.jpg|thumb|250px|Pitkäkoskea kevättalvella. Ennen kevätulvia vesi on yleensä matalalla ja virtaus tässä Vantaanjoen koskessa heikkoa.]]
 
'''Pitkäkoski''' ({{k-sv|Långforsen}}) on eräs [[Vantaanjoki|Vantaanjoen]] [[koski]]sta, joka sijaitsee [[Helsingin keskuspuisto]]n pohjoislaidalla. Kosken etelärannalla kuuluvatovat [[Helsinki|Helsingin]] kaupunginosiinkaupunginosat [[Hakuninmaa]] ja [[Haltiala]]., Kosken pohjoisranta on puolestaanpohjoisrannalla [[Vantaa]]n [[Ylästö]]n kaupunginosaa.
 
Kaupunkeja yhdistävä kevyen liikenteen silta kulkee Vantaanjoen yli kosken yläosissa. Talvisin suosittu [[Pitkäkosken maja|Pitkäkosken ulkoilumaja]] sijaitsee hieman kosken eteläpuolella.
Rivi 8:
==Pitkäkosken rinnelehdot ==
 
[[Kuva:Helsinki-Pitkakoski_rauhoituskyltti.jpg|thumb|250px|Pitkäkosken rinnelehtojen rauhoituskyltti. Kulkijan on pysyttävä poluilla, ettei ulkoilijoiden suosima rauhoitusalueen kasvisto kuluisi. Maastopyöräily on rauhoitusalueella kielletty.]]
 
Kosken molemmilla rannoilla sijaitsee ''Pitkäkosken rinnelehdotrinnelehtojen'' -nimellä kulkeva [[luonnonsuojelualue]]. Helsinki omisti aikoinaan nämä rinnelehdon maat (12,6 ha) ja rauhoitti ne vuonna [[1984]] luonnonsuojelulain nojalla. Vuonna [[1999]] Vantaanjoen pohjoisella puolella olevat osat siirtyivät Vantaan kaupungin omistukseen. Vantaan puoleisissa lehdoissa kasvaa edustavaa pähkinäpensaslehtoa ja järeitä kuusia ja lahopuuta.
 
Helsingin puoleisen Pitkäkoskenpuoleisia rantoja reunustaa [[lehto]]metsä noin 50–100 metrin levyisenä kaistaleena. Vanhat, jopaJopa 120 vuotta vanhat kuuset muodostavat osan joenvarren kulkijaa hiljentävää metsikköä. Koska [[metsäpalo]]ja ei nykyisellään suuressa mitassa sallita, luonnonsuojelualueen kuusikkoa on harvenettuharvennettu ja näin on annettu järeämpien kuusten kasvamiselle tilaa. Myös kuusikossa kasvavat [[vaahtera]]t, lehmukset, pähkinäpensaat ja tuomet ovat hyötyneet valoisuuden lisääntymisestä. Myös pohjakasvillisuus on alkanut elpyä.
 
== Kosket ==
 
Pitkäkosken koskijakso käsittää kolme koskea: Pitkäkoski, ''[[Niskalankoski]]'' ja ''[[Ruutinkoski]]''. Jakson kolmella koskella on pituutta yhteensä noin 1400 m, jolla matkalla joki putoaa runsaat 8 m. Pitkäkoskella itsellään on pituutta 1100 m ja korkeuseroa 5 metriä. Koko Pitkäkosken koskijakso kuuluu laajempaan ''Vantaanjokilaakson maisemansuojelualueeseen''.
 
Vantaanjoen yleisilmeestä poiketen jokiuoma ulottuu Pitkäkoskella peruskallion pintaan asti, samoin kuin ylempänä Vantaankosken kohdalla. Koskea lienee aikoinaan perattu muiden Vantaanjoen koskien tapaan.
 
==Vesimäärä koskessa==
 
Veden määrä eli joenJoen [[virtaama]] Pitkäkoskessa vaihtelee paljon sateiden ja sulamisvesien mukaan. Kuivana kautena vettä saattaa virrata vain 1-21–2 m<sup>3</sup>/s luokkaa, jolloin koskessa on aika kuivan ja hiljaisen näköistä. Toisaalta Vantaanjoen ennätys[[tulva|tulvissa]] on saavutettu jopa noin 230 m<sup>3</sup>/s huippuvirtaama pitkään jatkuneiden rankkasateiden jälkeen. Nämä lukemat perustuvat hieman ylempänä samassa jokiuomassa - [[Vantaankoski|Vantaankosken]] yläjuoksulla [[Myllymäki (Vantaa)|Myllymäessä]] - tehtäviin [[Suomen ympäristökeskus|Suomen ympäristökeskuksen]] mittauksiin.
 
==Melonnasta==