Ero sivun ”Suomenruotsalaiset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Oikeinkirjoitustarkistus
Rivi 21:
===Ruotsin vallan aika Suomessa===
{{lähteetön}}
Ruotsalaista väestöä siirtyi nykyisen Suomen alueelle viimeistään 1200-luvulta lähtien.<ref>Carl Fredrik Meinander: Om svenskarnes inflyttningar till Finland, Historisk TidsrkiftTidskrift för Finland 3/1983. Meinanderin mukaan suomenruotsalainen väestö on peräisin [[Birger Jaarli]]n 1200-luvun puolimaissa Suomeen tekemän valloitusretken jälkeiseltä ajalta.</ref> Ruotsalainen [[asutus]] levittäytyi [[keskiaika|keskiajan]] kuluessa varsinkin [[Ahvenanmaa]]n ja [[Turun saaristo]]ihin sekä [[Pohjanmaa]]n, [[Uusimaa|Uudenmaan]], [[Satakunta|Satakunnan]] ja [[Etelä-Karjala]]n rannikoille. 1300-luvulla ruotsalaisten maahanmuutosta tuli yhä [[Organisaatio|organisoidumpaa]] ja vuosisadan loppuun mennessä monet maan rannikkoalueet olivat jo lähes täysin ruotsalaisten tulokkaiden [[Asuttaminen|asuttamia]].<ref>Kari Tarkiainen, 2008. Sveriges Österland. ”en svenska kolonisationen hade en uppenbar masskaraktär och var styrd uppifrån, främst av kronan, vilket framgår av att hemmanen var kronohemman. Folk kom inte längre i allmogefarkoster utan skeppades över på större fraktfartyg, och tydligen från alla håll inom Sveariket - Åtminstone från Uppland, Småland, Gästrikland och Hälsingland.” ... ”Efter kolonisationen fick kusten nästan helsvensk bosättning”</ref> Lähtöisin he olivat lähinnä Ruotsin itäosista.
 
Keskiajalta lähtien ruotsi oli yhteiskunnan hallitseva kieli, jolla kirjoitettiin Suomen nykyistä aluetta eli Ruotsin valtakunnan itäisiä hallintoalueita koskevat lait ja useimmat hallinnolliset asiakirjat. Ruotsista tuli myös koulutuksen ja kirjoitetun kirjallisuuden valtakieli. Ruotsin vallan aikana ruotsin kieleen siirtyi jonkin verran Suomen alueella asuneita muiden kielten puhujia, kuten saksankielisiä säätyläisiä tai suomenkielisiä talonpoikia ja kauppiaita, jotka asuivat kaupungeissa tai ruotsinkielisen maaseudun tuntumassa. Usein tämä tapahtui siksi, että ruotsiin siirtymisen katsottiin nostavan yhteiskunnallista asemaa. Suurin osa nykyisen Suomen alueella asuneista ruotsin kielen puhujista oli kuitenkin Ruotsin vallan ajalla rannikkoseutujen ja [[Ahvenanmaa]]n talonpoikaisväestöä, joka ei sosiaaliselta asemaltaan eronnut suomenkielisen väestön enemmistöstä.