'''Harhaluuloisuushäiriö''' on vakava psykoosisairaus[[psykoosi]]sairaus (ICD tautiluokitus F22.0). Harhaluuloisuushäiriöissä ilmenee yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan erilaisia harhaluuloja[[harhaluulo]]ja.
Harhaluuloisuushäiriötä kutsutaan myös [[vainoharhaisuus|paranoiaksi]] tai paranoidiseksi psykoosiksi, mikä on hieman harhaanjohtava, koska häiriöiden oirekuva voi olla varsin monentyyppinen eikä suinkaan aina vainoamiseen liittyvä.
Harhaluulon luonteen mukaan harhaluuloisuushäiriöit voidaan jakaa erilaisiin tyyppeihin:
Rivi 10:
* Somaattisharhainen
Harhaluuloisuushäiriö on melko melko harvinainen sairaus, arvioidaan, että n. 0,1-0,4% väestöstä sairastaa siitä. Tarkkaa määrää ei kuitenkaan tiedetä, koska kyseessä on kapea-lainenalainen häiriö, joka ei välttämättä vaikuta esim. työkykyisyyteen, ja hoitoon hakeutuu ilmeisesti vain pienehkö osa potilaista.
Varsinaisen harhaluuloisuushäiriön tärkein oire on pysyvä harhaluuloaharhaluulo, joka muistuttaa lähinnä päähänpinttymää. Häiriö on psykoottinen tila, koska mitkään vastakkaiset todistelut eivät voi horjuttaa uskoa harhaluuloon, ja havainnot tulkitaan aina tukemaan harhaluuloa. Harhaluuloisuushäiriössä harhaluulot ovat varsin erilaisia kuin skitsofreniaan liittyvät harhaluulot. Skitsofreniassa harhaluulot ovat yleensä kummallisia ja absurdeja, harhaluuloisuushäiriössä ne saattaisivat sinänsä olla jotenkin mahdollisia, mutta varsin epätodennäköisiä. Toisin kuin skitsofreniassa, nämä luulot eivät ole outoja tai eriskummallisia, vaan sellaisia, jotka saattaisivat sinänsä olla jotenkin mahdollisia, mutta varsin epätodennäköisiä.
Psykologisena ilmiönä toisia kohtaan ilmenevä epäluuloisuus on yleistä ilman, että sen katsotaan olevan sairaus. Paranoidisuus on tavallinen oire myös muissa mielenterveyshäiriöistä.
