Ero sivun ”Matalapaine” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 28:
[[Kuva:Matalapaine 4.png|thumb|right|200px|Matalapaine, joka on pitkälle okludoitunut. J-kirjaimen muotoinen kaventunut sadealue.]]
Keski- ja ylemmän ilmakehän [[isobaari]]t, ilmanpainekäyrät ovat aaltomaisia tai mutkaisia ja avoimia, alemman ilmakehän suljettuja. Tämä kertoo erilaisesta ilmanpainejakautuman kuviosta ylhäällä ja alhaalla ilmakehässä. Matalapaine saa alkunsa kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalla olevasta [[polaaririntama]]n [[aaltohäiriö]]stä, joka näkyy muun muassa ylemmän ilmakehän ilmanpainekartalla.
Pohjoisen pallonpuoliskon polaarinen matalapaine on suihkuvirtauksen pohjoiseen osoittava mutka, jos suihkuvirtaus kulkee alunperin suoraan leveyspiirien suuntaisesti. Sääkartalla tällaisen mutkan "huippu" näyttää pohjoiseen. Tarkemmin ottaen maanpintamatalan keskus on suihkuvirtauksen mutkan "huipusta" länteen ja hieman pohjoiseen, eli länsiluoteeseen<ref>Peltonen-Puhakka, Sääoppi, Otava 1984, ISBN 951-1-05908-4, sivu 132, kuva 78</ref>.
Häiriintymätön polaaririntama on monesti vakaa, [[stationaarinen rintama]]. Aluksi syntynyt aaltohäiriö on matala mutka. Aalto alkaa heti syntymisensä jälkeen pyöriä, jolloin lämmin ilmamassa muuttuu ylhäältä eli [[sääkartta|sääkartalta]] katsoen aaltomaisesta leveän V-kirjaimen muotoiseksi. ▼
▲Häiriintymätön polaaririntama on monesti vakaa, [[stationaarinen rintama]]. Mutta siihen syntyy helposti aaltomaisia häiriöitä. Aluksi syntynyt aaltohäiriö on matala mutka. Aalto alkaa heti syntymisensä jälkeen pyöriä, jolloin lämmin ilmamassa muuttuu ylhäältä eli [[sääkartta|sääkartalta]] katsoen aaltomaisesta leveän V-kirjaimen muotoiseksi.
Näin matalapaineessa on kapekahko [[lämmin sektori]] ja leveämpi [[kylmä sektori]]. Kylmä [[ilmamassa]] on monesti pohjoisten leveysasteiden [[polaarinen ilmamassa|polaarista ilmaa]] ja lämmin [[keskileveysasteiden ilmamassa|keskileveysasteiden ilmaa]], mutta joskus kylmä ilma on arktista ilmaa ja lämmin polaarista ilmaa. Lämpimälle ilmamassalle ovat usein tyypillisiä [[kerrospilvi|kerrosmaiset pilvet]], kylmälle [[kumpupilvi|kumpupilvet]].
| |||