Ero sivun ”Turun ylioppilaskyläsäätiö” versioiden välillä

[[Turun yliopiston ylioppilaskunta]] perusti TYS:n vuonna [[1966]]. Aikaisemmin ylioppilaskunnan rakennustoiminta oli tapahtunut osana [[ylioppilaskunta|ylioppilaskunnan]] muuta järjestötoimintaa, mutta opiskelijoiden määrän kasvaessa nopeasti päätettiin rakentaminen eriyttää säätiöön. Säätiö sai alkupääomakseen [[Turun ylioppilastalot|ylioppilastalot]], muuta omaisuutta ja 10&nbsp;000 markkaa. [[ÅAS|Åbo akademin ylioppilaskunta]], [[Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta]] ja Turun opettajakorkeakoulun ylioppilaskunta liittyivät säätiöön 2. joulukuuta 1967. Muita oppilaskuntia liittyi säätiöön vuonna 1970.<ref>Terho (2006) s. 15−19</ref> TYS:n ensimmäistä rakennushanketta, [[Turun ylioppilaskylä]]ä, oli valmisteltu jo ennen säätiön perustamista. Kylän peruskivi muurattiin 3. joukuuta 1968 ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan 31. elokuuta 19681969.<ref>Terho (2006) s. 37−39</ref>

Rakentaminen rahoitettiin valtion [[Arava-laina]]lla ja pankkilainoilla, mutta lisäksi oli sijoitettava viiden prosentin omavastuuosuus. Tämä kerättiin aluksi paperinkeräyksellä ja kunnilta sekä yrityksiltä saaduilla lahjoituksilla.<ref>Terho (2006) s. 29−34</ref> 1970-luvun alussa perustettiin ravintola ja yökerho [[Ikituuri]] sekä laajennettiin kesähotellitoimintaa, mikä oli tarpeen oman pääoman kartuttamiseksi.<ref>Terho (2006) s. 49−58</ref> 1974 aloitettiin Congress Center Turun rakennustyöt, ja samaan aikaan olivat käynnissä Ylioppilaskylän itäpuolen rakennustyöt. [[Öljykriisi]] nosti rakennuskustannuksia neljänneksen ja tyrehdytti turistivirran.<ref>Terho (2006) s. 58−59</ref> Vuonna 1980 säätiön sääntöjä muutettiin niin, että hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten enemmistön valitsi kaupunki.<ref>Terho (2006) s. 72</ref> Samana vuonna Ylioppilaskylä saatiin lopulta valmiiksi.<ref>Terho (2006) s. 75</ref> Congress Center Turku sai uuden omistajan, mutta vasta 1990-luvulla kongressikeskukselle löytyi menestyksekäs konsepti ja se saneerattiin kylpylähotelli [[Caribia]]ksi.<ref>Terho (2006) s. 68</ref>

Liiketoiminnan tuotoilla oli tarkoitus rahoittaa asuntotoimintaa ja alentaa vuokria, joita ei 1970-luvun puolivälissä juuri nostettukaan. Kun yleinen kustannustaso nousi eikä kongressikeskus tuottanut voittoa, oli 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa pakko nostaa vuokria ripeässä tahdissa. Jopa tuhannet opiskelijat osallistuivat boikottiin ja kieltäytyivät maksamasta vuokrien korotuksia. Opiskelijat onnistuivat lopulta vain hidastamaan vuokrankorotuksia, ja boikotit päättyivät vuonna 1982.<ref>Terho (2006) s. 75−81</ref>

1980-luvun alussa TYS alkoi rakentaa uusia asuntoja muuallekin kuin ylioppilaskylään, jonka alue oli jo tullut täyteen. Uusia asuntokohteita valmistui [[Varissuo]]lle, [[Ispoinen|Ispoisiin]] ja [[Peltola (Turku)|Peltolaan]]. Samaan aikaan peruskorjattiin Ylioppilastalot, joista poistuivat kahden hengen huoneet. Tonttipulan vuoksi rakentaminen ei kuitenkaan ollut niin nopeaa kuin säätiössä toivottiin. 1980- ja 1990-luvun vaihteissa valmistuivat [[Harittu|Haritun]], [[Ilpoinen|Ilpoisten]], [[Räntämäki|Räntämäen]] sekä [[Halinen|Halisten]] kohteet ja hankittiin asuntokohde Henrikki [[Turun yliopisto]]n ja [[Turun tuomiokirkko|Turun Tuomiokirkon]] välistä.<ref>Terho (2006) s. 83−88</ref><ref>Terho (2006) s. 119−125</ref><ref>Terho (2006) s. 29−34</ref><ref>Terho (2006) s. 127−137</ref> Seuraavan vuosikymmenen ja vuosituhannen vaihteessa valmistui taas lisää kohteita: Auranhelmi [[VIII kaupunginosa (Turku)|VIII kaupunginosassa]], Tavasti Hämeentien varrella ja Nummenranta uuden Helsingintien ja [[Aurajoki|Aurajoen]] varteen vuosina 2003&ndash;2008.<ref>Terho (2006) s. 160−165, 173</ref>

==Lähteet ja kirjallisuutta==

*{{Kirjaviite | Tekijä =Terho, Henri (2006)| ''Nimeke =Oma koti opiskelijalle: Turun Ylioppilaskyläsäätiöylioppilaskyläsäätiö 1966&ndash;-2006''. Ykkös-Offset:| Vaasa.Vuosi =2006 | Julkaisija =Turun ylioppilaskyläsäätiö | Tunniste =ISBN 951-29-3178-1}}