Versio 19. joulukuuta 2008 kello 13.52 muokkaa Trainthh (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 4 850 muokkausta p →‎Työ ja elämä laivalla ← Vanhempi muutos		Versio 12. toukokuuta 2009 kello 22.36 muokkaa kumoa Groove (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 18 143 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Merimies''' on [[laiva]]lla työskentelevän henkilön ammattinimike. Merimiehet eli '''laivaväki''' osallistuvat laivan kuljettamiseen ja kunnossapitoon tai taloustoimiin laivalla. Kullakin aluksella on oltava miehitystodistus, jossa mainitaan vaatimukset laivaväen koolle ja kokemukselle. Merimiehet osoittavat pätevyytensä viranomaisen myöntämällä pätevyyskirjalla, jonka saamiseen tarvitaan paitsi sopiva koulutus myös riittävä kokemus. Suomessa pätevyyskirjoja myöntää [[merenkulkulaitos]]. Vaikka toisaalta erotetaan miehistö ja päällystö, voidaan yleiskäsitteellä merimies viitata niin kapteeniin, matruusiin kuin naispuoliseen kokkiinkin. Sen sijaan esimerkiksi pelkästään satamassa laivaa huoltavat henkilöt eivät kuulu merimiehiin. Termeillä merenkulkija ja merenkävijä häivytetään haluttaessa se näkökulma, että laivoilla on perinteisesti palvellut nimenomaan miehiä.<ref>Nieminen 2003, 31.</ref> == Työ ja elämä laivalla == Laivalle merimieheksi värväytymistä kutsutaan pestautumiseksi. Laivan näkökulmasta voidaan puhua myös miehistön mönsträämisestä. Usein on pestauduttu suoraan satamassa olevaan laivaan, jossa on kuultu olevan vapaita merimiehen vakansseja.<ref>Nieminen 2003, 20.</ref> Miehistötarpeesta on voitu kuuluttaa ja pestuutilaisuuksia pitää kirkonmäellä sunnuntaisin.<ref>Järäinen 2006, 58.</ref> Rivi 9 ⟶ 10: Tavallista on aiemmin ollut, että merimies on aloittanut uransa "stand- by"-työläisenä, kun laivaa on satamassa varusteltu matkaa varten. Tie merimieheksi on usein alkanut aputehtävistä. Merille on ensi kertaa lähdetty laivapoikana, "kajuut'poikana", "messikallena", kokkipoikana ja jungmannina.<ref>Järäinen 2006, 59.</ref> Merimiesten pestautuminen ei ole aina perustunut vapaaehtoisuuteen. Shanghaijaamisella tarkoitetaan menettelyä, jossa merimies juotetaan humalaan tai huumataan ja tässä tilassa hänet viedään väkisin alukseen, jossa hän herää vasta avomerellä ainoana mahdollisuutenaan ryhtyä työhön laivalla.<ref>Nieminen 2003, 36, ~~46-47~~46–47.</ref> === Laivan yhteisö ja tavoille oppiminen === Laivan henkilöstö on perinteisesti muodostanut tiukan hierarkkisen rakenteen. Hierarkian ylimpänä on luonnollisesti aluksen päällikkö, alimpana puolestaan miehistön ensikertalaiset, "ensimmäisen reissun pojat". <ref>Järäinen 2006, 64</ref> Ammattimiehet sijoittuvat tavallisten merimiesten ja päällystön väliin. Näitä ovat esimerkiksi kirvesmies eli timpuri ja pursimies, purjelaivoilla myös purjeentekijä eli seilimaakari. Laivan yhteisöön ja sen tavoille totuttaminen saattaa olla kovakourainenkin. Knuuttilan haastattelema merimies kuvaa kuinka hänet 16-vuotiaana messikallena komennettiin hakkaamaan ruostetta telakoidun laivan keulasta "narutellingin" varassa. Kun hänen huomattiin pelkäävän ilmoittivat puosu ja yliperämies tietävänsä, miten pelko katoaa. Nuorukaista lyötiin kahta puolen korville. "Ajattelin, että ainoa paikka missä selviän hengissä on tellinki pakan alla. Painuin sinne saman tien ja huomaamattani rupesin hakkaamaan ruostetta. Eikä pelosta ollut tietoakaan. Ne löivät niin taitavasti, ettei tullut vammoja."<ref>Knuuttila 2006, 6</ref> Vastaavista kokemuksista ovat kertoneet myös Järäisen (2006) haastattelemat ja kirjallisuudesta siteeraamat merimiehet. === Vahtijärjestelmä === Merellä oltaessa laiva jatkaa kulkuaan pääsääntöisesti vuorokauden ympäri. Tämän mahdollistamiseksi käytetään vahtivuoroiksi tai vahdeiksi kutsuttua [[vuorotyö]]järjestelmää. 4:4-järjestelmässä merimies on neljä tuntia vahdissa ja sen jälkeen neljä tuntia vapaana, 4:8-järjestelmässä neljän tunnin vahtivuoroa seuraa kahdeksan tunnin vapaavahti. 4:4-vahtijärjestelmän tekee raskaaksi mm. se, ettei mahdollisuutta pitkään yhtämittaiseen uneen ole. Miesten ruokailu sekä omista varusteista ja hygieniasta huolehtiminen on voitu ajoittaa tapahtuvaksi nimenomaan vapaavahdilla.<ref>Lavón 1994, 6, 25</ref> == Elämä satamissa == Satama on perinteisesti merkinnyt eristetyn ja sidotun laivassaolon jälkeen merimiehelle vapautta sekä rajatusta tilasta että siihen liittyvästä sosiaalisesta kontrollista. Lastin käsittely kuuluu suurelta osin satamatyöntekijöille, joten aiemmin merimiehille jäi satamassa runsaasti vapaata aikaa. Kappaletavaraliikenteen ja sen myötä perinteisen merimieselämän mullisti standardikokoisen kuljetussäiliön eli [[kontti\|kontin]] käyttöönotto. Aikaisempaan käsin ja nostureilla tapahtuneeseen lastin käsittelyyn verrattuna laivojen lastaus- ja purkuajat satamissa ovat lyhentyneet viikoista tai jopa kuukausista tunteihin ja päiviin 1970-luvulta lähtien. Merimiesten elämänmuodosta pitempi oleskelu satamissa ja satamakaupungeissa on tämän muutoksen myötä vähentynyt tai lähes poistunut.<ref>Nieminen 2003, ~~26- 27~~26–27</ref> Satamissaoloaikojen ollessa vielä pitkiä saattoi merimiehen satama-aikaan kuulua keskeisinä elementteinä merimieskapakka, halpa [[hotelli]], [[ilotalo]] ja [[merimieskirkko]] sekä mahdollisesti [[putka]]. Nämä elementit tulevat esiin sekä merimiesten muistelmissa että tutkimuksen havaintoina.<ref>Nieminen 2003, ~~40- 44~~40–44</ref> == Merimieskulttuuri ja -romantiikka == Merimiehet muodostavat liikkuvan ihmisryhmän, jota voidaan verrata mm. [[siirtolainen\|siirtolaisiin]], [[paimentolainen\|paimentolaisiin]], [[pakolainen\|pakolaisiin]] sekä kiertäviin [[taiteilija\|taiteilijoihin]]. Entisaikojen merimiesten kaltaisen miesyhteisön omine piirteineen ja järjestelmineen ovat muodostaneet myös [[kulkuri]]t eli hobot. Näillä ryhmillä on omanlaisensa valtakulttuurista poikkeavat, erityisesti merimiehillä jopa globaalisti levittäytyneet kulttuurit.<ref>Nieminen 2003, ~~32-33~~32–33</ref> Merimieheksi ryhtymiseen voi olla esimerkiksi seuraavia syitä: (1) taloudellinen pakko, (2) suvun tai perheen perinteet, (3) halu nähdä maailmaa ja (4) pako henkilökohtaisista vaikeuksista maissa.<ref>Järäinen 2006, 56-57;Nieminen 2003, ~~36-37~~36–37.</ref> Merimiesromantiikan merimiehet itse ovat monissa tapauksissa kokeneet viihteen tuotteeksi, toisaalta sen olemassaolosta todistavat merimiesten ja paikallisten naisten avioliitot. == Merimiesten toimia == Laivaväki jaetaan ryhmiin aseman ja toimialan perusteella. Laivan [[päällystö]]ä ovat päällikkö, [[konepäällikkö]], [[perämies]], [[konemestari]], [[luotsi]], [[sähkömestari]] ja [[intendentti]]. Alipäällystöön kuuluvat valvovat alaistensa töitä työnjohtajina kuitenkaan kuulumatta päällystöön. Muu laivaväki kuuluu [[miehistö]]ön. Höyry- ja moottorialusten yleistymisestä lähtien merimiehet on perinteisesti jaettu karkeasti kansimiehiin ja konemiehiin. Käytännössä jaottelu on kuitenkin, varsinkin matkustaja-alukset huomioon ottaen, tiheämpi. Merimies-lehdessä julkaistu merimiesten virallisten ammattinimikkeiden jaottelu vuodelta 1978 tunnistaa taulukossa esitetyt ryhmät, joiden lisäksi mainitaan ryhmä "muut ammatit"<ref>Nieminen 2003, 31</ref>: {\| {{prettytable}} \|- Rivi 46 ⟶ 50: \|} === Perämiehet ja muu kansihenkilöstö ===▼ ▲===Perämiehet ja muu kansihenkilöstö=== Kansihenkilöstöön kuuluvien ammattinimikkeitä perämies, [[pursimies]], [[kirvesmies]], [[matruusi]] ja puolimatruusi. === Konehenkilöstö === Konepäällikön lisäksi konehenkilöstöön kuuluvien ammattinimikkeitä ovat konemestari, [[sähkömestari]], [[donkeymies]], [[laivasähkömies]] ja [[konemies]]. === Taloushenkilöstö === Taloushenkilöstöön kuuluvien ammattinimikkeitä ovat talousesimies eli [[stuertti]], [[laivakokki]], talousapulainen sekä matkusta-aluksilla myös intendentti, purseri, [[hovimestari]] ja monet muut hotelli- ja ravintola-alan ammattinimikkeet. == Ammattiliitot == Suomalaisten merimiesten etuja valvoo [[Suomen Merimies-Unioni]]. == Katso myös == * [[merikapteeni]] * [[luotsi]] == Lähteet == * [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971256 FINLEX: Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta 19.12.1997/1256] * {{Kirjaviite\|Tekijä= Järäinen, Topi T.\|Nimeke= Viimeinen satama\|Julkaisija= Turku: Turun sanomat\| Vuosi=2006 \| Tunniste=ISBN 951-9129-64-2}} * {{Kirjaviite \| Tekijä =Lavón, Reijo \| Nimeke =Runsaat neljä vuosikymmentä rahti- ja matkustajaliikenteen pestissä \| Vuosi = 1994\| Kappale = \| Sivu = \| Selite = \| Julkaisupaikka =Turku \| Julkaisija =Reijo Lavón \| Tunniste =ISBN 952-90-6114-5 \| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = ~~\| Kieli =~~ }} * {{Kirjaviite\|Tekijä=Nieminen, Marjatta \|Nimeke=Suomalaiset merimiehet 1900-luvun Buenos Airesissa ja siirtolaisuus \|Julkaisija= Turku: Siirtolaisuusinstituutti\| Vuosi=2003\| Tunniste=ISBN 951-9266-79-8}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Eero Pakkala (toim.) \| Nimike=Suomi ja Meri \| Sivu =53-80 \| Selite=Kai Säteri: Merimiehen työ ja koulutus \| Julkaisija=WSOY \| Vuosi=1981 \| Tunniste=ISBN 951-0-10692-5 }} ==Viitteet==▼ ~~<references/>~~ ▲=== Viitteet === {{Viitteet}} [[Luokka:Vesiliikenteen ammatit\|*]] [[Luokka:Merenkulku]] [[id:Pelaut]]▼ [[bg:Моряк]] [[de:Segler (Schifffahrt)]] [[el:Ναύτης]]▼ [[en:Sailor]] ▲[[el:Ναύτης]] [[eo:Maristo]] [[fr:Marin (profession)]] ▲[[id:Pelaut]] [[ru:Моряк]] [[th:กะลาสี]]

Ero sivun ”Merimies” versioiden välillä