Ero sivun ”Wilhelm Canaris” versioiden välillä

Canaris oli kotoisin Aplerbeckista, läheltä [[Dortmund]]ia. Vuonna [[1905]] hän liittyi 17-vuotiaana [[Saksa]]n keisarilliseen laivastoon (''Kaiserliche Marine'') ja [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] puhjetessa hän oli ''SMS Dresden''in tiedustelupäällikkönä. [[Falklandsaarten taistelu]]ssa ''SMS Dresden'' vältteli pitkään brittilaivastoa, mutta saatiin kiinni Camberlandin lahdella maaliskuussa [[1915]], jolloin miehistö upotti sen, ettei laiva jäisi briteille. Canaris joutui vangiksi [[Chile]]en, mutta pakeni elokuussa 1915. Hän puhui täydellistäSujuvasti [[espanjan kieli|espanjaa]] japuhumaan oppinut Canaris palasi myöhemmin kauppalaivalla takaisin Saksaan.

Sodan jälkeen hän jäi laivastoon, ensin [[Freikorps]]ien jäsenenä ja sitten [[Reichsmarine]]ssa. Vuonna [[1931]] hänestä tuli kapteeni ja [[risteilijä]] ''Berlin''in ensimmäinen perämies, ja myöhemmin [[taistelulaiva]] ''Schlesien''in komentaja.

Canaris ei ollut milloinkaan [[natsipuolue]]en jäsen, mutta [[Adolf Hitler]]in noustessa valtaan hänet nimitettiin [[Abwehr]]in johtoon [[1. tammikuuta]] [[1935]] ja ylennettiin samana vuonna [[vara-amiraali]]ksi. Hän järjesti vakoiluverkon Espanjaan ja oli takanamukana päätöksessä lähettää saksalaisia joukkoja [[Franco]]n avuksi [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissotaan]]. Myöhemmin hän kääntyialkoi vihamieliseksisuhtautua [[Kansallissosialismi|natsiaatteellenatsiaatteeseen]] vihamielisesti eikä varsinkaan sietänyt sen gangsterityyliägangsterimaista tyyliä. Canaris vastusti [[Tšekkoslovakia]]n miehitystä ja uskoi sodan vievän Saksan tuhoon.

Canaris oli mukana kahdessa toteutumattomassa suunnitelmassa Hitlerin eliminoimiseksi. On arveltu, että Canaris toimi yhteistyössä brittien [[MI6]]:n kanssa. Hänen ennen [[Puolan offensiivi|Puolan hyökkäystä]] tekemänsä muistiinpanot päätyivät brittien haltuun. ja toisaaltaToisaalta ennen [[Operaatio Barbarossa|hyökkäystä Neuvostoliittoon]] hän sai haltuunsa täydettäydelliset tiedot vihollisen asemista. MI6:n johtaja [[Stewart Menzies]] jakoi CanariksenCanarisin vahvat [[kommunismi]]n vastaiset mielipiteet ja hän ylistikin Canarista sodan jälkeen.

Canaris oli todistamassa [[SS]]-joukkojen tekemiä juutalaisten joukkomurhia [[Puola]]ssa ja esitti niistä Hitlerille vastalauseensa. Pian [[Vatikaani]] alkoi saada murhista Abwehrin tiedusteluverkon keräämiä tietoja, jotka Canaris välitti tohtori [[Josef Müller]]ille. Canaris tapasi myös brittitiedustelun agentteja Espanjassa ja YhdysvaltainYhdysvaltoja edustaneen [[George H. Earle]]n [[Istanbulissa]].

Natsien edelleenvielä siinä vaiheessa luotettavana pitämä Canaris ylennettiin tammikuussa [[1940]] [[amiraali]]ksi. Kuitenkin hänelläHänellä oli arvovaltaisiakuitenkin jo vaikutusvaltaisia vastustajia, mm.muiden muassa [[Heinrich Himmler]], ja. vähitellenVähitellen Canarisin harjoittama kaksoispeli alkoi paljastua ja hänen asemansa heikkeniheiketä.

Hitler erotti Canarisin Abwehrin johdosta helmikuussa [[1944]], korvasi hänet [[Walter Schellenberg]]illa ja liitti koko Abwehrin SS:n [[Sicherheitsdienst]]iin (SD). Muutamia viikkoja myöhemmin Canaris asetettiin kotiarestiin, mikä esti häntä aktiivisesti osallistumasta [[heinäkuun 20. päivän salaliitto]]on Hitleriä vastaan. Hänet kuitenkin vangittiin ja tuomittiin SS:n kenttäoikeudessa kuolemaan. Canaris teloitettiin hirttämällä [[Flossenbürgin keskitysleiri]]issässä [[9. huhtikuuta]] [[1945]], vain muutamia viikkoja ennen sodan päättymistä.