Wikipedia

Ero sivun ”Nelilehtivesikuusi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
sisällön laajennus, viitteet, lähteet
Rivi 19:
| commons=
}}
'''Nelilehtivesikuusi''' (''Hippuris tetraphylla'') on [[ratamokasvit|ratamokasveihin]] (''Plantaginaceae'') kuuluva harvinainen vesikasvi. Se on mainittu [[Euroopan unionin luontodirektiivi]]n liitteissä II ja IV, sillä sesitä ontavataan nykyisin Unionin alueella hyvinvain harvinainenSuomesta. Direktiivi velvoittaa Suomen suojelemaan nelilehtivesikuusen kasvupaikkoja ja rauhoittamaan kasvin myös suojelualueiden ulkopuolella.<ref name="YMP">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=12587&lan=fi| Selite= | Tekijä = Kemppainen E. & Mäkelä, K. | Ajankohta = 2002 | Nimeke=Luontodirektiivin putkilokasvien seuranta | Julkaisu = Suomen ympäristökeskuksen moniste 256 | Julkaisija = Ympäristö.fi}}</ref> Laji on Suomessa rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi#a1 Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit] Viitattu 11.5.2009.</ref>
 
== Ulkonäkö ja koko ==
Nelilehtivesikuusen ontto ilmaverso eli varsi on haaraton, pysty, ja noin 2015–40 cm pitkä. LehdetJuurakko ovaton 3–5pitkä mmja leveitä,vaakasuora. Säteittäisesti olevat lehdet ovat kapeita, 7–15 mm pitkiä, ja asettuvat 4–54–6 kappaleen ruusukkeina pitkin vartta. Lehdet ovat varren nivelväliä lyhyempiä. Vaatimattomat kukat puhkeavat lehtihankaan. TavallinenKukinta-aika kesä-elokuu. [[vesikuusiVesikuusi]] eli lamparevesikuusi (''H. vulgaris'') eroaa nelilehtivesikuusesta siten, että sen lehtiä on samassa ruusukkeessa selvästi useampia. Lajit risteytyvät keskenään, ja risteymien tunnistus on vaikeaa.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 399.</ref> Vesikuusten muunnokset ja taksonomia ovat vaillinaisesti selvitettyjä.<ref name="UOTILA">Uotila 1997, s. 171–172.</ref>
 
Nelilehtivesikuusi muistuttaa [[isovesirikko]]a (''Elatine alsinastrum''), mutta sen versorakenne on erilainen.<ref name="UOTILA"/> Vesikuuset sekoitetaan joskus myös nuoriin [[kortteet|kortteisiin]]. Esimerkiksi [[suokorte]] (''Equisetum palustre'') on varsin samannäköinen. ▼
Nelilehtivesikuusi kasvaa rantaniityillä vesirajassa, tyypillisesti siellä missä muodostuu uutta rantaviivaa maankohoamisen seurauksena eli Pohjanlahden rannikolla ja etenkin Perämeren pohjukassa. Nykyisin Suomesta tunnetaan noin 50 esiintymää.<ref name="YMP">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=12587&lan=fi| Selite= | Tekijä = Kemppainen E. & Mäkelä, K. | Ajankohta = 2002 | Nimeke=Luontodirektiivin putkilokasvien seuranta | Julkaisu = Suomen ympäristökeskuksen moniste 256 | Julkaisija = Ympäristö.fi}}</ref> Suomen ulkopuolella kasvia tavataan lähinnä Jäämeren lahtien rannoilla niin Alaskassa kuin Siperiassakin.<ref name="VF">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/hippurida/hippu/hipptet.html | Nimeke = Ishavshästsvans, Hippuris tetraphylla L. f. | Tekijä = Arne Anderberg | Julkaisu = Den virtuella floran | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet | Viitattu = 21.7.2008 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
 
== Levinneisyys ==
▲Vesikuuset sekoitetaan joskus nuoriin [[kortteet|kortteisiin]]. Esimerkiksi [[suokorte]] on varsin samannäköinen.
Nelilehtikuusen levinneisyysalue on [[sirkumpolaarinen]] mutta laikuttainen. Sitä tavataan pohjoisella pallonpuoliskolla merten rannikoilla Islannissa, pohjoisella Itämerellä, Kuolan niemimaan ja Vienanmeren ympäristössä, Venäjän Tyynen valtameren rannikolla sekä Pohjois-Amerikan pohjoisosissa Alaskasta Newfoundlandiin. Suomessa nelilehtivesikuusta on tavattu lähes koko rannikon alueelta. Nykyään lajia tavataan lähes ainoastaan Pohjanlahden rannikolta, pääasiassa Perämeren pohjukassa muun muassa [[Oulu]]n ja [[Ii]]n seuduilta.Kaikkiaan Suomesta tunnetaan noin 50 esiintymää.<ref name="YMP"/><ref name="UOTILA"/><ref name="VF">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/hippurida/hippu/hipptet.html | Nimeke = Ishavshästsvans, Hippuris tetraphylla L. f. | Tekijä = Arne Anderberg | Julkaisu = Den virtuella floran | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Naturhistoriska riksmuseet | Viitattu = 21.7.2008 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
 
== Elinympäristö ==
Nelilehtivesikuusi kasvaa ainoastaan niukasti suolaisessa [[murtovesi|murtovedessä]]. Se kasvaa pehmeäpohjaisissa ruovikon ja saraikon aukkopaikoissa sekä laidunnettujen rantaniittyjen lampareissa. Suomessa nelilehtivesikuusta tavataan tyypillisesti siellä missä muodostuu uutta rantaviivaa maankohoamisen seurauksena. Lajin taantumisen syitä ei tarkkaan tiedetä. Niitä ovat ainakin Itämeren rehevöitymisestä johtuva rantojen umpeenkasvu, rantalaidunnuksen päättyminen sekä rakentaminen.<ref name="UOTILA"/>
== Lähteet ==
* ''Retkeilykasvio''. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
* Uotila, Pertti: ''Nelilehtivesikuusi''. Teoksessa ''Uhanalaiset kasvimme''. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 171–172.
 
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
 
Rivi 34 ⟶ 43:
*[http://dialogies.com/KuvaDetail.asp?Kategoria=geologia&SearchParam=%25&offset=155&KuvaID=jkl00064 Valokuva] Hailuodosta, Kuvatoimisto Dialogies
 
{{tynkä/Kasvi}}
[[Luokka:Ratamokasvit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nelilehtivesikuusi”