Ero sivun ”Hyötöreaktori” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Teksti uusiksi ja viitteet paikalleen |
Vähän historiaa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Shevchenko BN350.gif|200px|thumb|BN350-hyötöreaktori [[Aqtaw]]issa Kaspian meren rannalla, jossa sitä käytettiin makean veden tuottamiseen merivedestä muuten erittäin kuivalle alueelle.]]
'''Hyötöreaktori''' ({{k-en|breeder reactor}}) on vielä kokeiluasteella oleva [[ydinreaktori|ydinreaktorityyppi]], joka tuottaa uutta [[fissiili]]ä [[ydinpolttoaine]]tta enemmän, mitä kuluu ketjureaktion ylläpitämiseen. Toisin sanoen sen ''konversio-'' tai ''[[hyötäminen|hyötösuhde]]'' >1. Hyötöreaktorit voidaan jakaa termisiin ja nopeisiin ({{k-en|fast-breeder reactor}}) fission aikaansaavien neutronien energian (nopeuden) mukaan. Näistä terminen hyötöreaktori on yksinkertaisempi, mutta sen hyötösuhde on vaatimattomampi ja asettaa omat rajoituksensa polttoaineelle. Vaikka ensimmäinen koereaktori
<ref name="Leppanen 1"> http://www.tkk.fi/Yksikot/Energiatalous/kurssit/Ene59020/Leppanen.pdf</ref>
<ref name="Britannica 1">Encyclopedia Britannica, 15. painos, osa 18 s. 373-4</ref>
Rivi 14:
U-235:n ohella mahdollisia hyötöreaktorissa käytettäviä "lähtöaineita" ovat U-238 (→Pu-239), [[Torium]]-232 (→U-233), ja Pu-240 (→Pu-241). Normaalissakin voimalaitosreaktorissa U-235:n joukkoon lisättävästä U-238:sta voidaan hyödyntää vain alle 1%, hyötöreaktorissa jopa 70%. U-238:n ja Th-232:n ollessa luonnossa huomattavasti yleisempiä, hyöty on ilmeinen.
Teknisiä haasteita asettavat muun muassa jäähdytysaineen hankalat ominaisuudet ja hallitsemattoman ketjureaktion mahdollisuus.
<ref name="Britannica 1" />
<ref name="Leppanen 1" />
<ref>http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/ydinvoimalaitoksen_toiminta/ydinvoimalaitostyypit/fi_FI/hyotyreaktorit/_print/</ref>
== Lyhyt historia ==
Ensimmäinen ketjureaktion toimivassa nopeassa reaktorissa saatiin käynnistymään 1946 Yhdysvalloissa ("Clementine"-reaktori). Useat muutkin maat olivat jo aloittaneet tutkimustyön tällä saralla, mutta Yhdysvalloissa saavutettiin myös seuraava merkittävä virstanpylväs, kun 1951 EBR 1 -reaktorista tuli ensimmäinen sähköä tuottanut reaktori maailmassa. Kohta kuitenkin Britannia, Saksa, Ranska, Neuvostoliito ja Japani rakensivat kukin tahollaan omat koereaktorinsa.
<ref name="ntr2008s96-98">{{Kirjaviite | Tekijä = IAEA| Nimeke = Nuclear Technological Review 2008 | Vuosi = 2008 | Kappale = Liite 6 | Sivu = 96-98| Selite = IAEA:n ydintekninen raportti 2008 |Julkaisupaikka = Wien | Julkaisija = IAEA
www = http://www.iaea.org/Publications/Reports/ntr2008.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 11.5.2009| Kieli = {{en}}}}</ref>
Tasaisesti kiihtynyt kehitys saavutti huippunsa 1980-luvun alkuun tultaessa ja useissa maissa oli käynnissä ohjelmia prototyyppi- ja kaupallisen koon nopeita hyötöreaktoreja varten.
<!--parempi sanamuoto. "various prototype and commercial sized fast reactor development programmes". (osa reaktoreista jo toiminnassa)-->
Näistä mainittakoon Ranskan [[Superphénix]], Saksan [[SNR-300]], [[MONJU]] Japanissa ja [[BN-600 ]] Neuvostoliitossa.
<ref name="ntr2008s96-98" />
1990-luvulla kiinnostus teollisuusmaissa laimeni ja vuosikymmenen loppuun mennessä useat maat olivat sulkeneet tärkeimmät hyötöreaktorinsa ja yhä jatkuvistakin ohjelmista useimmat kokivat rahoituksen pienenemisen. Yksi syy oli se, että ei koettu pakottavaa tarvetta panostaa niiden kehitykseen.
<ref name="ntr2008s96-98" />
{{Lähteetön}}
== Kehitystyön nykytilanne
Kiinnostus ydinvoimaa kohtaan on jälleen lisääntynyt ja lisännyt tietoisuutta niistä keskipitkän ja pitkän aikavälin hyödyistä, joita suljetun polttoainekierron nopeat hyötöreaktorit tarjoavat.
<ref name="ntr2008s96-98" />
Energianlähde, joka tuottaa käydessään uutta polttoainetta on luonnollisesti hyvin houkutteleva, joten nopeita reaktoreita on tutkittu laajalti. Tutkimus on edennyt niin pitkälle, että suurimmat hyötöreaktoreiden käytön tekniset esteet on jo ratkaistu ja maailmalla on käytetty useita sähköntuotantoon soveltuvia hyötöreaktoreita, mm. [[Ranska]]ssa, [[Iso-Britannia]]ssa ja [[Japani]]ssa. Lisäksi koereaktoreita on ollut Yhdysvalloissa,
Rivi 41 ⟶ 57:
== Lähteet ==
*[http://www.iaea.org Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA]
*http://www.tkk.fi/Yksikot/Energiatalous/kurssit/Ene59020/Leppanen.pdf
*Encyclopedia Britannica, 15. painos, osa 2 s. 495; osa 18 s. 373-4
*[http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/ydinvoimalaitoksen_toiminta/ydinvoimalaitostyypit/fi_FI/hyotyreaktorit/_print/
== Aiheesta muualla ==
| |||