Ero sivun ”Lockstedtin harjoitusjoukko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
täydennystä tekstiin ja viitteitä |
||
Rivi 3:
Joukko-osasto perustettiin Saksan keisari Wilhelm II:n 28.8.1915 antamalla käskyllä, joka laajensi aikaisemmin toimineet "partiolaiskurssit" (pfadfinderkursus) vahvennetuksi pataljoonaksi. Koulutuksen päätyttyä osastosta muodostettiin 3.5.1916 ennen rintamalle lähtöä [[jääkäripataljoona 27|Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27]].
Varsin yhtenäiseen pfadfinder-joukkoon verrattuna Lockstedtin harjoitusjoukko oli sekä laajempi että huomattavasti heterogeenisempi. Lisäksi on otettava huomioon 1910-luvun Suomessa vallinneet huomattavat erot elinolosuhteissa ja koulutustasossa sekä jännitteet yhteiskuntaluokkien ja kieliryhmien välillä. Aiemmin saapuneet ja pfadfinder-koulutuksen saaneet tulivat toimimaan harjoitusjoukon suomalaisina esimiehinä saksalaisten upseerien ja aliupseerien rinnalla.
Ennen joukon laajentumista osastossa oli tapahtunut ylennyksiä. Lisäksi suoritettiin jako A- ja B-luokkaan. A-luokassa olivat aluksi vain pfadfindereina palvelleet.
Lockstedter Lageriin tullessaan uudet rekryytit joutuivat B-luokkaan. A-luokkaan jääkäri pääsi palveltuaan vähintään 8 viikkoa mikäli tunsi tietyt ohjesäännön kohdat, osasi saksan kieltä ja läpäisi komppanian päällikön järjestämän erillisen kokeen (
Alokaskoulutus painotti sisäpalvelusta, sulkeisjärjestystä ja saksan opiskelua. Kivääriotteiden ja saksalaisen paraatimarssin on todettu olleen alokkaille erityisen hankalaa. Heidän suomalaisten lähiesimiestensä oli puolestaan monipuolisesti kasvatettava heitä tottumaan sotilaselämään ylipäänsä sekä joukko-osaston erityisluonteeseen: viimeksi mainittuun kuului mm. että salaamissyistä julkisilla paikoilla oli suomen ja ruotsin puhuminen kiellettyä.{{ref|alokaskoulutus}}
Alokaskoulutuksen tunnelmaa valaisee ote Veikko Läheniemen mukaan muistiin merkitystä runosta ''Rekrytin päivä'':
"Stillgestanden!" kaikuu sana.
Silloin seiso vakavana,
mykkänä kuin kivipatsas.
Suista kurnivainen vatsas.
"Augen rechts!" luo silmäs sinne,
missä näet "Hauptmannimme".
Liikahdapas, jukol'auta;
nimes kuulet : "pöhkö, nauta!"
{{ref|runo}}
''Prüfungin'' jälkeinen jatkokoulutuskin sisälsi runsaasti sisäpalvelusta ja sulkeisjärjestystä. Näiden rinnalle tuli kuitenkin ampumakoulutus: tähtäysharjoitukset, kouluammunnat ja vihdoin taisteluammunnat. Taistelukoulutus, kenttälinnoittaminen ja marssiharjoitukset olivat myös olennainen osa jääkäriksi oppimista.{{ref|jatkokoulutus}}
==Kirjallisuutta==
Rivi 15 ⟶ 40:
==Viitteet==
#{{note|AjaBluokat}}Jako luokkiin: Lauerma 1966, 289
#{{note|alokaskoulutus}}Alokaskoulutus: Lauerma 1966, 289
#{{note|runo}}Ote runosta ''Rekrytin päivä'' - Veikko Läheniemen mukaan: Suomen jääkärit I osa, s.474-475. ''Stillgestanden'' = asento!, ''Augen rechts'' = katse oikeaan päin!
#{{note|jatkokoulutus}}Jatkokoulutuksesta: Lauerma 1966, 289-290
[[Luokka:Itsenäisen Suomen historia]]
{{tynkä/historia}}
| |||