Ero sivun ”Cumulus congestus” versioiden välillä

217 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
'''Cumulus congestus''' eli korkeaksi pullistunut kumpupilvi on valtava, möykkymäinen, tornimainen tai kukkakaalimainen [[kumpupilvi]], joka ei ole vielä varsinainen [[Ukkonen|ukkospilvi]], muttei monestikaan enää kauniin ilman pilvi. Monesti näkee kesällä mahtavia, tornimaisia congestus-muotoja, jotka hajoavat pian.
 
''Cumulus congestus'' saattaa sataa ja aiheuttaa lyhyen [[sadekuuro]]n. Korkea kumpupilvi kasvaa aina ylöspäin pyrkien pian kehittymään kuuropilveksi. Varsinkin terävärajainen, jykevä ''Cumulus congestus'' kehittyy kesäisenä iltapäivänä ukkospilveksi. Valtavan kukkakaalimaisen congestuksen näkeminen aamu- tai iltapäivällä onkin lähes aina varma merkki [[iltapäiväkuuro]]ista<ref>Erkki Harjama: Onko huomenna pouta. Kirjapaino R. Lunkka Ky 1986. ISBN 951-99787-5-5. s. 62-63</ref> ja/tai ukkosesta ehkä jo tunnin-parin sisään. Mutta pehmeärajainen ''congestus'' ei tavallisesti ennakoi ukkosta, ei myöskään välttämättä pieni tornimainen congestus.
 
Pilvessä tapahtuu voimakas virtaus ylöspäin<ref>Similä, sivu 54</ref>. Pilvi saattaa olla [[tuuli|tuulen]] vaikutuksesta vinossa. Näiden pilvien läpimitta on yleensä ainakin 5-10 astetta läheltä katsottuna. ''Cumulus congestus''-pilven korkeus on muutama kilometri, ja se ulottuu jopa noin 5 kilometrin korkeuteen. Pilven alaraja on tyypillisesti 500-1500 m Suomessa. Tällaisen pilven alapinta on harmaa. Nonesti pilvi on kukkaakaalimainen, tornimainen tai kartiomainen<ref name="Similä">Artturi Similän sääkirja, sivu 54, 55</ref>. Nousunopeus pilvessä on 1-10 m/s<ref>Ilmakehä ja sää, Otava 2008, sivu 58</ref>.
 
Useinkin syntyvä kuuropilvi jää ''congestukseksi'', kun se ei [[Inversio (meteorologia)|inversion]] takia pääse nousemaan. Tämäkin ''congestus'' voi sataa, muttei niin voimakkaasti kuin varsinainen kuuropilvi. ''Congestus'' alkaa muuttua kumpukerrospilveksi, Stratocumulukseksi.
31 010

muokkausta