Ero sivun ”Muhoksen kirkko” versioiden välillä

Muhoksen ensimmäinen kirkko on perimätiedon mukaan rakennettu Kirkkosaareen, toinen Kirkonniemelle varsin lähelle nykyistä eli kolmatta kirkkoa. Vuonna [[1634]] käyttöön vihitty kolmas kirkko on toiseksi vanhin yhä käytössä oleva lähes alkuperäisessä muodossaan säilynyt puukirkko [[Suomi|Suomessa]]. Se on tyyliltään suorakaiteen muotoinen [[pitkäkirkko]], ns. tukipilarikirkko, jonka rakentajaksi arvellaan torninrakentaja-Hannua. 500-paikkainen kirkko on ympärivuotisessa käytössä. [[Isoviha|Isonvihan]] ([[1714]]–[[1721]]) aikana venäläiset joukot hävittivät kirkkoa, mutta eivät polttaneet sitä. Kirkko voitiin korjata käyttökuntoon sodan jälkeisinä rauhan vuosina. Perusteellinen korjaus tehtiin [[1762]] kirkonrakentaja [[Matti Honka|Matti Hongan]] johdolla. Samalla rakennettiin ns. pohjalaista renessanssityyliä edustava [[kellotapuli]], jossa on kaksi kelloa. Suurempi on valettu Tukholmassa vuonna [[1757]] ja pienempi Helsingissä vuonna [[1885]].

Kattokruunut[[Kattokruunu]]t, messinkilampetit ja kyntteliköt ovat enimmäkseen seurakuntalaisten antamia lahjoituksia. Vanhin niistä on ajoitettu [[1700-luku|1700-luvun]] puolivälin tienoille. Näiden joukossa on maalaispuusepän tekemä ja hiippakunnan komeimmaksi mainostettu virsitaulu, jonka on lahjoittanut Oulun läänin maaherra Abraham Stjernschantz vuoden [[1828]] tienoilla. Numerotaulun taidokkaat koristeleikkaukset esittävät ristiinnaulitsemista ja tyyliteltyjä ihmishahmoja. Keskimmäisenä oleva kruunattu nainen tuo mieleen Neitsyt Marian. Kirkon vanhimpaan esineistöön kuuluu [[tina]]sta valmistettu kastevati vuodelta [[1707]]. Sen puusta veistetty jalka on ajoitettu [[1800-luku|1800-luvun]] puoliväliiin ja sitä koristaa kahdeksan enkelinpääveistosta. Kirkon 23-äänikertaiset [[urut]] ovat [[Kangasalan urkutehdas|Kangasalan Urkutehtaan]] rakentamat vuodelta [[1968]].

Kirkon pihalla on kolme muistomerkkiä. Kirkon edessä vuoden [[1918]] sodassa kaatuneiden muistomerkki, kirkon sivulla oululaisen taiteilija V. Tuomaisen kirkon 300-vuotisjuhlaan lahjoittama kirkkotarhaan haudattujen muistokivi sekä vuonna [[1949]] paljastettu sankarivainajien muistopatsas, jonka on veistänyt taiteilija [[Martti Tarvainen]]. Vuosina [[1998]] ja [[1999]] kirkon piha-alue kunnostettiin, jolloin mm.muun muassa liikuntaesteisten kulkua kirkkoon helpotettiin. Suunnitelman teki arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy.