Ero sivun ”Ikonografia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
lis. |
||
Rivi 1:
'''Ikonografia''' tutkii [[Taide|taiteen]] [[aihe]]tta. Se on [[taidehistoria]]n käsite, joka kuvaa taiteen ideoiden ja aiheen tutkimista. Ikonografia tutkii [[Taideteos|taideteoksen]] aihetta ja [[merkitys]]tä. Se on myös aiheiden alkuperän ja kehityksen vertailevaa tutkimusta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Herbert Read | Nimeke = The Thames and Hudson Dictionary of Art and Artitsts | Vuosi = 1966 | Sivu = 169 | Julkaisija = Thames and Hudson | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki | Nimeke = Taiteen sanakirja | Vuosi = 2000 | Sivu = 151-152 | Julkaisija = Otava }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Taiteen Pikkujättiläinen | Vuosi = 1991| Sivu = 228-229 | Julkaisija = WSOY }}</ref>
[[Ikonologia]] eli [[Tulkinta|tulkitseva]] ikonografia perustuu ikonografisen [[analyysi]]n tuloksiin ja pyrkii tulkitsemaan aiheen sisäistä merkitystä ja [[sisältö]]ä, [[kuva]]n välittämää [[maailmankatsomus]]ta. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki | Nimeke = Taiteen sanakirja | Vuosi = 2000 | Sivu = 151-152 | Julkaisija = Otava }}</ref>
Alunperin sanalla ''Iconographia'' otsikoitiin [[Antologia|kuva-antologioita]], joihin oli koottu samanaiheisia kuvia (esimerkiksi [[Muotokuva|muotokuvia]] tietystä henkilöstä). Ikonografia tuli opiksi kuva-aiheista 1800-luvun alussa [[Kristillinen|kristillisten]] kuva-aiheiden tutkimusten myötä. Ikonografista tutkimusmenetelmää on sovellettu muun muassa taiteen, [[arkeologia]]n, [[historia]]n ja [[teologia]]n erikoistutkimuksiin. Sen pääsiasialliseksi soveltajaksi tuli kuitenkin taidehistoria, jossa se alkoi voittaa alaa riittämättömäksi koetulta tyylihistorialliselta tutkimukselta. <ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Taiteen Pikkujättiläinen | Vuosi = 1991| Sivu = 228 | Julkaisija = WSOY }}</ref> 1900-luvun alussa Saksassa taidehistorioitsijat [[Aby Warburg]] (1866–1929) ja hänen seuraajansa [[Fritz Saxl]] (1890–1948) and [[Erwin Panofsky]] (1892–1968) laativat yksityiskohtaisen kuvien aiheiden tunnistamisen ja luokittelun käytännön, jotta ikonografiaa voitaisiin käyttää keinona ymmärtää merkitystä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = W. Eugene Kleinbauer ja Thomas P. Slavens | Nimeke = Research Guide to the History of Western Art | Vuosi = 1982 | Luku = | Sivu = 60-72 | Selite = Sources of information in the humanities, no. 2 | Julkaisupaikka = Chicago | Julkaisija = American Library Association | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.5.2009 | Kieli = }}</ref>
== Muodon vastakohta ==
[[Tiedosto:Michelangelo Caravaggio 060.jpg|thumb|[[Michelangelo Caravaggio]], [[Pyhä Katariina]], 1595-1596.]]
Taidehistorioitsija Erwin Panofsky oli ikonografisen [[metodologia]]n ja tutkimuksen edelläkävijä. Hänen sanojensa mukaan ikonografia on ''"se taidehistorian haara, joka huolehtii taideteosten aiheesta tai merkityksestä, vastakohtana niiden muodolle"''. Lähestymistapa on siis vastakohta [[Heinrich Wöllflin]]in [[formalismi]]lle.
Maalaus, jossa nainen on puolilla varustetun pyörän lähellä, esittää [[Katariina Aleksandrialainen|Pyhää Katariinaa]], jota kidutettiin sellaisessa pyörässä ja joka on hänen [[attribuutti]]nsa. Tavallisesti ikonografia on paljon monimutkaisempaa vaatien aiheseen liittyvän kulttuurin ja älyllisen ilmapiirin laajaa tietämystä, ennenkuin analyysin voi tehdä. Esimerkki tästä on Panofskyn tutkimus [[Jan van Eyck|van Eyckin]] maalauksesta ''[[Giovanni Arnolfini ja hänen vaimonsa]]'' (1434) hänen kirjassaan ''Early Netherlandish Painting'' (1953). <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Paul Duro & Michael Greenhalgh | Nimeke = Essential Art History| Vuosi = 1992| Luku = | Sivu = 155-156| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bloomsbury | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.5.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
== Ikonografia ja ikonologia ==
Panofsky piti tärkeänä ikonografian ja ikonologian erottamisen toisistaan. Kirjassaan ''Studies in Iconology'' (1939) hän määritteli ikonografian aiheen ja ikonologian merkityksen tutkimiseksi. Hänen klassinen esimerkkinsä tästä erosta on mies, joka nostaa [[hattu]]nsa kohteliana eleenä. Teko sinänsä on selvä, mutta sen merkitys juontuu [[Keskiaika|keskiajan]] [[Ritari|ritareiden]] harjoittamasta tavasta riisua [[kypärä]]nsä rauhanomaisen aikomuksensa ilmaisemiseksi.
Panofskyn mukaan: ''"Tuon herrasmiehen tekojen merkityksen ymmärtämiseksi minun täytyy olla tutustunut, ei ainoastaan esineiden ja tapahtumien käytännölliseen maailmaan, vaan myös enemmän kuin käytännöllisiin tapoihin ja kulttuuritraditioihin tietyssä kulttuurissa."'' Niinpä teolla on kaksi merkitystä, perustavaa laatua oleva tai ilmeinen ja toissijainen tai sopimukseen perustuva. Viimeksi mainittu viitaa taideteoksessa olevan piilevään merkitykseen. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Paul Duro & Michael Greenhalgh | Nimeke = Essential Art History| Vuosi = 1992| Luku = | Sivu = 155-156| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bloomsbury | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.5.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Ikonografisessa tutkimuksesa selvitetään, mitä kuva esittää, mitä henkilöitä, tapahtumia ynnä muita se kuvaa, sekä mihin kirjallisiin ja kuvallisiin lähteisiin aihe ja sen esitystapa perustuvat. Lisäksi selvitetään erilaisten muotoaiheiden ja kuvatyyppien synty- ja kehityshistoriaa ja levinneisyyttä. <ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Taiteen Pikkujättiläinen | Vuosi = 1991| Sivu = 228-229 | Julkaisija = WSOY }}</ref>
== Katso myös ==
Rivi 12 ⟶ 31:
* [http://www.uta.fi/viesverk/kuvanluku/index.php?s=2_2 Mari Pienimäki, Ikonografia ja ikonologia], Kuvan tulkinta taiteentutkimuksessa, Kuvanlukutaito, Verkko-oppimateriaali.
[[Luokka:Taidehistoria]]
| |||